Haaveita ja askarruksia

Viime kesänä aloitin istutusnurkkauksen ja kompostipuutelinekulman askartelut.

Nehän jäi ihan kesken inspiraation puutteeseen. 

Nyt olisi aika pohtia millaiset niistä tuleekaan. 

Istutusnurkkaus tulee talon seinustalle ja kompostipuutelinekulma saa järjestäytyä uudelleen talon koiliskulmassa. Sen voisikin nimetä tylsästi Koiliskulmaksi ihan virallisesti. 

Eli ensi kesänä on ainakin luvassa tämän harmaan 

1. Istutusnurkkauksen askartelu

Sekä projekti nimeltä

2. Koilliskulma

Pitäisiköhän kerrankin piirrellä paperilla ja suunnitella kunnolla, 

etten taas pura seuraavana kesänä ja tee uudestaan.... :) :) :)

Riemumielin!

Joskus voi olla hauskaa jopa mudassa ja sateessa!

(kuten kuvasta näkyy...)

Saapa nähdä mitä tulee kun Rouva Rönsy auttaa Rouva Suoraviivaa pihan kanssa.....

Näethän sinäkin tässä Tuija-aidan, nurmikon ja yhden hillitysti kasvavan, ei lehtiä-tiputtavan, ei rönsyilevän, jonkun tosi kivan pienen ja soman kukkapuskan tässä pihalla murjottavan ja lannistuneen Rouva Suoraviivan tilalla? Oi näethän? 

Se on ainakin vissin varma, ettei näitä Suomi 100 aiheisia 

Lupiineja ja Koivuja tässä enää mudan kaverina syksyllä ole. 

Uskothan Rouva Suoraviiva sinäkin sen? 

Rouva Suoraviiva pitää blogia kotinsa rakentumisesta mahtavalla sanallisella twistillä 

sekä päivittää myös Facea ja Instaa hyvin mukavilla sisustusaiheilla, kannattaa kurkata!

(OKT Nissinen)

Kiva siitä tulee! 

Riemumielin näin eespäin käymme mutaa vastaan!

Ensimmäinen ajatus

Ensimmäinen ajatus Puutarhavuodelle 2017 on

Ruusupenkki

Se on myös lempparipaikkani puutarhassa. 

Ja melkein kaikkein valmiimmassa asussa....

Ruusupenkki tuli viime vuonna niinsanotusti täyteen. 

Maanpeitekasveja ja reunuskasveja mahtuu toki aina, mutta ehkäpä ei enempää pensaita, jotta kasvutilaakin jää. 

Meidän pihassa on yksi ongelmakohta. 

(tai ehkä enemmänkin, mutta tämä on pahin...)

Takapihan oikea kulma: Kompostista metsätikkaisiin. 

Hankala paikka, joka on luultavasti hapan, märkä ja lillunlälly. Siinä kasvaa Iiriksiä ja melkein kaikki muut joita niiden kaverina olen yrittänyt kasvattaa, on kuollut. Siihen en halua vain Kuunliljaa, koska se näkyy keittiöön. Vaikka kohta varmaan on pakko.... 

Se kuningasajatus, ensimmäinen sellainen, on siis jatkaa ruusupenkkiä sinne!

Mutta siinäpä sitten visainen juttu, ruusut pitää varmaan valita aika tarkkaan. 

Ja Iiriksistä en luovu, mielummin haluaisin niitäkin lisää.... 

Mari Möröä vielä lainatakseni:

"Sekasortoinen kokonaisuus on usein seurausta sekasortoisesta ajattelusta"

Mutta sehän ei ole sekasortoa, jos yhdistää eri kasveja ihan suunnitellusti, eihän??? 

Iiriksiä istuttaessani olen ajatellut Monetin puutarhamaalauksia. Nehän ovat niiiiiiin kauniita! 

Eli maalausajatuksella mennään...., ei sekasorrolla.....

Ja kun niin rakastan ruusuja, 

niin kesällä kuin talvellakin.

Mahtavia piikkeineen päivineen. 

Pitää laittaa ajatusrattaat pyörimään, 

jotta voin yhdistää ajatukset, maalaukset ja kaikki nämä piikkiset kaverit!!!

Puutarha, mitä se tarkoittaa?

Viime aikoina olen uhrannut todella runsaasti ajatuksia Puutarhan muodoille ja väreille.

Mikä Puutarhasta tekee Puutarhan eikä vain pihan? 

Olimme viime viikonloppuna ystäväperheen kanssa yötä metsässä. Suomen latu järjesti kampanjan #nukuyöulkona. Meidän kohdalla se olisi voinut olla #vietäyöulkona, koska 7 lasta ja 4 aikuista puolijoukkueteltassa ei välttämättä tarkoita kovin pitkiä yöunia ;) Mutta meillä oli huippuhauskaa!

Siellä metsässä ei voinut olla ihailematta luonnon omaa Puutarhaa! 

Kaikki ne muodot, värit ja pinnat!

WAU!

 Erityista ihastusta herätti Vanamo, josta oli supervaikeaa saada kännykällä kuvaa... 

Mutta ihan lemppari - superihana!!!

Ja mikä Aurinkoinen Järvi!

Ilta-aurinko oli mahtava!

Kalastajat nauttivat hämyillasta.

(Taisi olla 8 kertaa, kun virvelin kuva jäi pohjaan ja miesten piti heittää housut rannalle ja kahlata irrottamaan kuvia pohjasta... Itsekin yritin kerran, mutta pääsin vain polvia myöden jääkylmään veteen ja sen jälkeen juoksin rannalle...)

Aamu oli sumuineen ja valoineen ja sinisyydessään aivan huumaavan kaunis.

Ja katsokaa näitä kuvioita ja värejä!

vaaleanpuna-harmaa on ihana sekoitus! Tuo Mäntykin näyttää tässä valossa vaaleanpunaiselta.... Nuo kuviot ja värit voisi jäljentää neuleisiinkin.... hmm...

Ja ihanaa Katajaa ja Katajanmarjaa! Mahti sinivihreäsävy!

Ja luonnon omat amppelit, tykkään! Harmaata, ruskeaa, vihreää...

Ja mikä polku! Ei mitään kikkailuja: Polku. 

Näistä asioista haluaisin saada palasia Puutarhaan. Eri korkuisia muotoja, eri värisiä harmaita ja ruskeita, ei pelkkää kukkaa (vaikka rakastan kukkivia kasveja), kiviä ja polkuja! 

Näistä kuvista löytyy koko väripaletti, ilman kuvankäsittelyä, kännykällä kuvattuna, 

ihan naturel, 

aidoimmillaan, sellaisenaan.

Nyt ajattelin näine ajatuksineni #wannabepuutarha ani kahvikuppipohdintakävelylle....

Ikiväriä ja ikimuotoa

Syksy saa ajattelemaan kestovihreää ja puutarhan muotoja. 

Kun kaikki kukkiva muuttuu ruskeaksi, mitä jää jäljelle?

Kasvimaalle jää aidanne, pinkin penkin reunaan jää aidanne, roskikset töröttää keskellä rinnettä ja pienet hedelmäpuut keskellä toista rinnettä. 

Näyttääkö se puutarhalta? No ei!

Kun puutarhamme sai alkunsa, vannoin, ettei pihallemme tule yhtään havua....

No heti ensimmäisenä kesänä ostin Kartiovalkokuusen ja heti perään sinertävän pallohavun, 

muistan nimeksi vain `Blue star`...

Tuivioita vihasin, koska ne muistuttivat liikaa Tuijia. 

Joten seuraavat ikivihreät olivat Laakakatajia, sinertävänä ja vihertävänä. 

Mutta takapihan mutaan kyllästyneenä ostin jo pari Tuiviotakin :D 

 Mutta kas kummaa, tänä vuonna tontillemme muutti jo kaksi Timanttituijaa....

Ja nyt oikein odottamalla odotan, että Tuijat kasvavat näköesteeksi, että Tuiviot peittävät takarinteen mudan ja että pari Kääpiövuorimäntyä (jotka muuten ostin yhdellä eurolla Prismasta kaksi vuotta sitten!) kasvavat palloiksi. Ja veikkaan, etteivät nämä jää viimeisiksi..... En kaatanut tontin kulman kuustakaan, jota niin olen muka vihannut, karsin vain alaoksia... 

Katsokaa nyt näiden kuvien värimaailmaa! Kuinka kauniita erilaiset vihreät ovatkaan! Niin eri värisiä ja muotoisia! Puutarha todellakin TARVITSEE havuja ja ehkä jopa olen ihastunut muutamaan sinertävään.... 

Muotoja täytyy alkaa pohtia nyt urakalla. Pelkät perennat eivät rakenna Puutarhaa, vaan erilaiset huoneet, joista olen haaveillut ennenkin. Syksy on parasta aikaa antaa ajatusten alkaa jylläämään ja mylläämään!