tiistai 24. lokakuuta 2017

Sisäinen Martta iski




Tätä tapahtuu minulle harvoin, mutta nyt iski marttailu!

Ihailen anoppiani. Monessakin suhteessa. Mutta yksi pikkuruinen seikka on siisteys.
En ymmärrä miten hän saa pidettyä uunin ja pellit aivan uutuuden kiiltävinä vaikka hän leipoo aivan mahdottoman paljon!


Meillä uuninpellit näytti melko nopeasti uuden kodin valmistuttua jo tältä. 
Nyt taas kerran yritin näitä puhdistaa... Etikkaa ja soodaa....sitten pyykkijauhetta veteen ja uuniin kiehutellen... sitten hangaten sienellä ja sitruunalla..... Kunnes muistin vanhastaan yhden pienen kikan vanhan ajan hellan levyille... Sokeripalat!!!!


Ja sokeripaloilla hangaten läks veks! 
En tiedä josko teille tämä vinkki on arkipäivää... Mutta
itse olin moisen idean jo hukannut.... 
Ja älkää pelätkö, tästä mun blogista ei tule siivousblogia vaikka kuinka yrittäisin....
...ekoilua olen yrittänyt muutamaan kertaan:
mm. Kananmunalla tukanpesua täällä

Puhtaus on puoli ruokaa, vain miten tää meni.... 

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

lauantai 21. lokakuuta 2017

Melkein jo....



Melkein jo tuli ikävä tätä lämpöä ja värikkyyttä!
Mutta sitten luin edellisen postauksen kommentteja, ja tulinkin hyvälle tuulelle!




Tänään sain muutaman rästihomman pihalla tehtyä. 
Ja oli kyllä niin märkää, mutaista, limaista ja liukasta. 
Mutta kommentteihin vastatessa ilahduin vuodenaikojen vaihtumisen rikkaudesta.



 Kyllä sadonkorjuuajassakin on hyvät puolet.
Sekä tässä mutavaiheessa. 

No ai että mitä? 




No tietty happirikas ilma ja joulunodotus!
Tänään ripusteltiin valoja ja ostettiin suklaata! 
Miten mahtavaa sekin on! 
Ikävöinti ei kannata, kyllä se kesä sieltä taas tulee.
Ensin rakennetaan monta lumiukkoa ja neulotaan monen monet villasukat!
Ensi postauksissa tiedossa sukkamallia Lahtifutiksen toisen klassikkojoukkueen logolla ja pari jouluhommaakin koukulla. Ja kai me voidaan näitä kesäkuviakin vähän vielä postailla :) Kauneutta ei koskaan ole liikaa ympärillä...

Ihanaa viikonloppua kaikille!


lauantai 14. lokakuuta 2017

Vielä Puutarhaa



Nämä ihanat Kosmokset tekivät sen taas! Lumoavat kaudeudellaan, 
mutta eivät ehdi kaikki nuput aueta kukkaan kylmien säiden yllättäessä! 
Olen kylvänyt siemenet aina suoraan maahan, esikasvatusta alan pikku hiljaa harkita... 

Nämä vaan on niin kauniita :) 
Ja näitäkin mahtavuuksia taisi kasvaa mummolan keittiön ikkunan alla....



Nuppu tai kukka, edestä tai takaa, aina yhtä lumoava, jokainen niin kaunis erilainen :)



Ja tämä Hattukukkakin on kukkinut ihanan pitkään! 
Tämä on tämän kesän uusin huumaava yksilö. Ensimmäistä kertaa Mutamäellä. 
Tätä Punahattua odotan jo ensi vuonna uudelleen tapaavani :)

Muutenkin ajatukset menee ensi vuoteen puutarhan osalta. 
Sipulikukkia istutettu. 
Oxalikset ja Dahliat pitäisi raahata anoppilaan pakkasia karkuun.
Mutaa ja vettä on ollut ihan riittämiin. 
Käsityöt vetää taas enemmän puoleensa kuin kylmä ja märkä sää pihalla....
Muutama homma olisi kyllä vielä puutarhassa kesken. 
Katsotaan saanko niitä aikaiseksi vai vetääkö käsityöt puoleensa liikaa....

Kaunista viikonloppua näiden kauneuspilkkujen kera!


torstai 12. lokakuuta 2017

Neljäs peitto kotiutunut

Peittohaasteen neljäs peitto on eilen kotiutunut.


Teemana tällä kertaa

Et ole yksin 



Elämä menee joskus omia raiteitaan, joskus suunnitelmat ja haaveet menevät omille teilleen ja elämää tarvitsee uudelleen järjestää. Silloin tarvitsee tietää, ettei ole yksin. 
Tämä on ollut peiton tarkoitus alun alkaenkin: Ilahduttaa ja lohduttaa raskasta arkea.




Peittohaaste syntyi jo muutama vuosi sitten. Ensin twitterin kautta ja sitten peitot lähtivät elämään omaa elämää, kun tilkkuja tulee niin paljon! Olette ihania! Eli peittohaasteeseen voi edelleenkin osallistua, viides peitto omaa jo tilkkuja melko pitkälle ja kuudennelle peitollekin on jo tilausta. 



Näissä peitoissa on on parasta, että tekijöiden kädenjälki näkyy. 
Jokainen tilkku erilainen ja tekijänsä näköinen. Minä olen siis vain kasannut peitot kasaan, itse olen virkannut kaikkiin peittoihin vain yhden tilkun. Tilkku voi olla siis neulottu tai virkattu. Onpa joskus ollut huovutettukin. Ja koko on 15cm x 15cm. Sähköpostilla saa pyytämällä postiosoitteen: suvi.veltheim@gmail.com


Tätä peittoa valmistamassa ovat olleet:

Sirpa, Teija, Tarja, Riitta, Mira, Maritta, Teija, Tytti, Arja, Essi, Erika, Kirsimaritta

Ja mahtavaa, että tilkkuja on tehty jopa kaveriporukassa! Siitä sadan kappaleen tilkkukassista riittää vielä seuraavaan peittoonkin :) Ja jos joku pohtii yllä olevan tilkun hakaneulaa, sillä on tarkoitus. Em. kaveriporukasta löytyi morsian, joka ei ollut ilmeisesti osannut virkata. Ja näin kaveriporukan naiset opettivat morsiamen virkkaamaan ja asettivat tilkun aikaansaamisen ehdoksi naimakelpoisuudelle :) Ja näin hienon tilkun morsian valmisti :)
Mahtavia tarinoita!


Peitot ovat menneet tuttujen ja tutun tuttujen kautta saajille:
Kodinkuvalehden nettisivuillekin Peittohaaste pääsi pari vuotta sitten, 
silloin en voinut kuvitellakaan kuinka tästä tuli näin hauska jatkuva projekti.



Kiitos, kun mahdollistatte tämän <3

(ja kiitos kortista Anna- Mari West, sekä Prinsessajutulle, jonka arvonnassa kortin voitin :)

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Hortensiahuuma

Hortensiahuumaa kuran ja sateen keskellä


En halua valittaa, mutta kyllä meidän pimeässä rinnepihassa on hieman liikaa pimeyttä, joka johtunee metsän ruskeudesta, kukkien kuihtumisesta ja mudan näkymisestä.....
Ensimmäinen katulamppu on muutama metri kadun päästä, joten siitä ei tule valoa tontillemme ollenkaan. Muutama valopilkku pihaan tulee valoa loistavista Hortensioista. Tähän vuodenaikaan ei meidän pihassa ole montaakaan kukkivaa kukkaa. Pari ruusua pelastettiin tänään maljakkoon.



Tähän aikaan vuodesta ei siis voi olla montaa mielipidettä Puutarhan Kuningattaresta:
Hortensiat!

Tämä Little Lime 'Jane' on ihan todella vaikuttava kaunotar. Pieni kooltaan, mutta sitäkin valloittavampi väriskaalaltaan. Ensin vihreä ja lopulta vaaleanpunainen. Nuputkin ovat niin kauniita, ettei voi kuin huokaista!



'Tavallisesta' Syyshortensiasta ei ole kuvaa, se on vielä nupullaan. 
Tämä aluksi kermanvalkoinen on muistaakseni Vanilla Fraise 'Renhy'. Tai ainakin sellainen nimilappu löytyy laatikosta muiden seasta.....
Punastuu hauskasti, vaikkakin myös ruskettuu helposti. 










Ja olohuoneen ikkunan alla olevan nimilappu on hukassa. 
Prismasta ihan tämän löysin, olisko joku Early sensation lajike? Olen aivan mahdoton näiden nimien kanssa....  Nimestä huolimatta tämä on Little Limen kanssa suosikkini. 
Ensin hennot pinkit nuput, ja pinkkikeskustaiset kukat....


Ja sitten aivan järjetön väritykitys! 
Ihan luonnottoman pinkki, loistaa ikkunaan kuin mikäkin kummajainen. 
Alemmat kuvat ovat todenmukaisimpia, tuo ylempi kuva on jotenkin napannut ihan todella voimakkaan värityksen, vaikkakin ei ole kaukana totuudesta....


Ja näiden väripilkkujen vuoksi, pihaan on kotiutunut neljä Hortensiaa lisää:
Kesähortensia Bougie, sininen Hortensia 'Mount Aso', Köynnöshortensia a.'Petiolaris' 
ja valkoinen Pallohortensia Annabelle. 
Ensi vuonna pitää siirtää toinen 'tavallisista' Hortensioita muualle ja toiselle lisätä maata. 
Kukkivat niin nihkeästi. 

Kyllä tällä kukkatykityksellä yhden pimeän syksyviikon taas jaksaa!
Kauneutta ensi viikkoonne!