Kesän kukkaloistoa

Tämä kesä oli taas ihan kummallinen. Ne kasvit, joiden odotti kukoistavan, 

ei välttämättä edes kukkinut. Ja ne kasvit, joilta ei mitään odottanut, yllättikin iloisesti!

Yksi tämän kesän yllättäjä oli Pihajasmike. Se on ollut pihallamme jo monen monta vuotta. Sain sen aikoinaan juuren palasena siskon pihalta. Ja se on aina kukkinut muutamia kukkia. Tänä vuonna se on kuitenkin yltänyt jo parin metrin mittaan, ja kukki koko puskan täydeltä!

Koko puskasta en epähuomiossa ottanut kuvaa laisinkaan, mutta maljakkoon poimin useamman oksan. Ja Pihajasmikkeen kukkahan on ihmeen jämäkkä. Luulin sen olevan hentoinen, mutta se onkin paksu, ihana ja tuoksuva!!!

Ja pensas kukki juuri samaan aikaan Pionien kanssa, 

joten aivan ihana kimppu kukoisti takapihan pöydällä, ja yllättävän kestävästi!

Näiden kukintojen jälkeen aloinkin rakentaa pihaa uusiksi. Enemmän pensasmaisia, kestäviä kasveja ja pieniä raaskuja perennoja pois. Nyt alkaa jo ajatukset hieman muotoutua ensi vuoden viljelyjäkin kohti, saas nähdä mitä puutarhaan ensi vuonna "tupsahtaakaan"! 

Ja nää "tupsahtamiset" tiedetään, kaikkea pitää odottaa muutama vuosi ennen kuin kukkii. Mutta sekä nämä tänä vuonna ekan kerran runsaasti kukkineet Pionit  että Pihajasmike luovat toivoa runsaista kukinnoista :)

Pihapiiri-messut nauratti niin että tekee höpöä

*liput saatu/blogiyhteistyönä Lahden messut

Viikonlopun Lahden Pihapiirimessut tarjosi ihanaa vapaa-aikaa Puutarhaturaajien kesken!

Messujen parasta antia on tavata ihania ihmisiä ja inspitoitua keikesta kauniista! 

Ja tämä tavoite täyttyi viikonloppuna!

Messujen yleiskoristelualueen oli tänä vuonna suunnittelut ihana Eija (@puutarhaluontoa)

Ja sieltä löytyi kaikkea ihanaa ruosteista, viheriöivää satoa ja kauniita puisia piharakennelmia, majoja ja nämä ihanat pergola ja keinu! Kaikkea mistä pidän :)

Inspiroiva kirjahylly ja ruosteinen lamppu tuolla piharakennuksessa!

Ja ihania sisustuksia löytyi muualtakin, mm alla olevan Peltolan puutarhan ihanat amppelit, 

joita olen monesti jo ihallut. Ja Kukkakauppa Villiviinin aivan ihanat somistukset! Tuota rautasänkyä en unohda ikinä, ja vielä sininen!!!!

Ja messuilla pääsi kokeilemaan salaista haavetta, kaivurikuskina olemista :) 

Nimenomaan olemista, en päässyt kyllä käynnistämään, saati kokeilemaan mitään muutakaan kuin istumaan kaivurin kyytiin! En kyllä osaa selittää mistä moinen haave tulee, mutta haaveena se säilyy edelleen, sen verran metka (ja iso) vehje tuo oli! 

Ja voitte kuvitella tämän Piharakennusfirman miehen ilmeen tässä kohtaa, 

kun kyselin oppisopimuskoulutuksesta kaivurikuskiksi :) 

Hän kysyi, että onko minulla moista kokemusta, kerroin olevani sairaanhoitaja saattohoidosta. 

Voitte vaan kuvitella hänen ilmeensä vielä tämän lausahduksen jälkeen. 

Mutta hulluksi en tunnustaudu, haaveilijaksi vain :)

Messuilla kohtasi uusia kasvoja ja ihania vanhoja tuttuja. 

Jaakko Halmetojan luento oli kyllä mielenkiintoinen, kannattaa googlata miehen nettisivut....

Ja tässä ihania naisia! 

Kaikki kohtaamisia ei tullut taltioitua, mutta kiitos teille kaikille ihanille hauskasta päivästä! 

Naurettua tuli niin, että heltat vaan heilui :) 

Niin ja ne tämän vuoden ostokset?

Ihmeen maltilliseksi jäivät.

Kaksi ihastuttavaa Käenkaalia, jotka muistuttavat lapsuudestani, 

sekä uusi ihana kermavaahtomainen Pioni. Ja ystäväni naurukuvasta osti muuten samanlaisen, 

Pionisiskokset kasvaa nyt ystävysten Puutarhoissa :)

Ihanat vappukukiksikin sopivat!

Hauskaa vappuviikkoa!

Muistakaahan nauraa niin että heltat heiluu!

Se tekee muuten niin hyvää ja höpöö, lainatakseni Juha Tapiota :)

Olinko jo...

Olinko jo esitellyt teille yhden Mutamäen kuningattarista?

Sarah Bernhardin

Täällä ei vielä moni Pioni kuki, kun ovat pari on vasta viime vuonna istutettu, mutta nämä kaksi yksilöä Brnhardia kukkivat kumpikin yhden kukan. Viime vuonna toinen kukki runsaammin ja toinen ei ollenkaan. Toinen on puolivarjossa ja toinen auringossa. Niin että kun toinen on kukkinut, toinen aloittaa. Pelastin ensimmäisen kukkivan maljakkoon sateilta. Ensi vuotta odotan näidenkin osalta, josko ne kaksi muutakin kukkisivat ja nämä runsaammin... josko olisi sitten jo ihan rivi Pioneita... Tää Pionihulluus on iskenyt minuun vasta viime vuonna. Aika lähellä ruusua nämä ihanuudet. 

Mutta siskoni Versoja Vaahteramäeltä- blogissa kirjoitti näistä Sarah Bernhardeista juuri, 

kannattaa käydä kurkkaamassa!

Ja arvontaan on osallistunut mukavasti jo väkeä, vielä on monta päivää aikaa osallistua TÄÄLLÄ.

Ekat

Ekat on aina parhaita!

Olen saanut tämän Kuolan Pionin siementaimena Kivipellon Sailalta samoin kuin Riinakin jo muutama vuosi sitten bloggaritapaamisessa. Ja nyt se kauneus kukki useammalla kukalla ensi kerran. 

Niin kaunista ihailtavaa. 

Kiitos Saila!

Ja näyttää kahdessa muussakin Pionissa olevan nuppuja, jee! 

Neljännessä ei vielä. Kärsivällisyys palkitaan ajallaan :)

Parissa viikossa...

Parissa viikossa on tapahtunut niin paljon, että osa asioista menee ihan ohi silmien. 

Ja kai kuumuus ja kuivuus vaikuttavat kukinta-aikaankin lyhentäen sitä. 

Takapihan ihanat valkoiset Tulppaanit olivat niin kauniita, 

kunnes yhtäkkiä näyttivät märiltä nenäliinoilta....

Ja tässä Tulppaanissa oli kivat värit, 

Ja oli ihanasti napannut vettä itseensä. 

Ja kyllä alkukuusta taisi sataakin jossakin kohtaa vähän....

Ja tämän pitsiunelman kuvasi 7v. Muuten olisikin jäänyt kuvaamatta...

Ja nämä nähdessäni innostuin!

Kuolanpionissa on näin monta nuppua, joista on osa jo nyt auki!

Kiitos Kivipellon Saila!

Ja mustikoissa oli taas niin kauniit kukat. Toivottavasti metsässä riittää heille kosteutta...

Ja kyllä, nämä kukkivat niin nopeasti, että hyvä kun ehdin työpäivien välissä Norjanangervoa ihastelemaan. Ja onneksi otin Omenankukan nupuista kuvaa, sillä Omenapuu kukki työpäivien aikana niin, etten niitä puun kahta kukkaa ehtinyt kuvata ollenkaan..... Kahdella kukalla ei varmaan kovin isoa satoa saa...

Rentoakankaali leviää kiitettävästi säistä huolimatta. 

Nämä värit ovat niin hienot. 

Viime kesänä tuli hankittua muutama erilainen, tuolla paksulehtinen vihreä ja sitten peruslehtinen, mutta vaaleanpunakukkainen. Lajikkeista ei pienintä hajuakaan. Kivoja ovat! Saavat mellestää takapihan rinteessä.

Ja Omenapuun juurelle kurkkiessa tulee jo uusi satsi Helmililjoja. 

Ja Kesäleimu? kukkii sen juurella. 

Meillä taitaa joka kukassa joku asua, kun aina joku ökkömönkiäinen osuu kuvaan...

Ja pakko lopettaa tämä kukkakimara varpaisiin. 

Sillä kesäisin käytön vain saappaita tai sitten käyskentelen paljain jaloin. 

(Jos ei ole pakko pukeutua juhliin...)

Nyt todella on kesä. 

Yritetään pysyä hetkessä mukana ja nauttia tästä kesämaratoonista!