Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puutarhan muodot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puutarhan muodot. Näytä kaikki tekstit

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Mutamäki ei tunnu enää mäeltä


Huikea viikko takana!
Meidän perheessä ei paljoa matkusteta koko porukalla, koska kuuden hengen perheessä matkustaminen on aikamoinen projekti. Kun matkaan lisää toisen kuuden hengen porukan, on aikamoinen matkakokemus taattu! Meitä oli siis kahdeksan lasta ja neljä aikuista! Kahdella tila-autolla Sveitsissä Alpeilla sinne sun tänne, melkomoinen elämys! 
Ihan huikeaa!!!



Hurjinta reissussa oli ylipäänsä vuoret!
Joka mutkan ja tien jälkeen uusi vuori ja uudet huikeat näkymät! Ei sitä korkeuseroa saa kuviin näkymään, mutta jotain tunnelmaa ehkä kännykälläkin sai ikuistettua. 
Kunnon kameraa ei edes harkinnut kantavansa mukana, 
kyllä kuvaaminen oli toissijaista laskiessa kahdeksaan lapsien perään joka toinen minuutti 
:) :) :) :) :) :) :) :) 

Ihmeellisin ja kummallisin kokemus oli tunnin kestävä kelkkamäki. 
Kelkkamäellekin mentiin melkomoista mutkatietä, kyllä aina ei uskaltanut katsoa autosta ulos, kun oli joko pystysuora kallio tai järkyttävä rotko edessä. Onneksi ei minun tarvinut ajaa tila-autoa kapeaa tietä minnekään...


Hissi mäen ylös oli pelottava, aivan mitätön kaide hississä korkealla... Loppumatkasta uskalsin katsoa taakse ja ottaa kännykän esiin. Se kelkkamäki on hissimatkaan verraten leikkiä  :)




Kaikki automatkat räpsin ja hämmästelin näitä viiniköynnösmaisemia. Joka ikinen kolo oli täytetty viiniköynnöksillä. Suomessa ei kyllä moisissa paikoissa ole mitään istutuksia. Eikä kyllä talojakaan tuollaisissa paikoissa :) Kyllä joillakin on hommaa hoitaa näitä kaunokaisia... Kuinkahan monta ihmistä on tippunut tuolta hoitaessaan näitä viiniköynnöksiä!!??!



 Mutta se inspiraatio mikä näistä maisemista syntyi!
Parin viikon päästä olisi varmaan Alppiruusut, Magnoliat ja Kirsikat olleet kukassa. Nyt oli Onnenpensaita joka puolella, ja Kaunokaisia ja Esikoita ja Orvokkeja väripilkkuina siellä täällä!








Ja Murattia ja Saniaista pilkisti joka kolosta :)
Ei tunnu Mutamäki enää mäeltä. 
Ja jestas mitä inspiraatioita sai näistä kivikoista ja rinteistä puutarhaan!
Ihania kivielementtejä kaikkialla! 
Kaukaloita, portaita, portteja, penkkejä ja muureja!!!!



Vaikka kuvat on otettu liikkuvasta autosta kännykällä, toivon teidän saavan kiinni lentävistä ajatuksista, joita maisemia katsoessa syntyi taivaan täydeltä!

Kävimme myös puutarhalla, josta myös sai melkomoisia ideoita. Niitä kuvia ainakin postaan vielä, mutta kommentoikaa ihmeessä, jos näitä maisemakuvia kaipaatte lisää.

Tässä kevään korvalla lumisateen keskellä nämä kuvat ovat ihania inspiraation lähteitä! 
Kohta päästään rakentamaan ja kuopsuttamaan, ihan kohta!
Ja huomiseen vielä Helsingin Kevätmessulippujen arvonta edellisessä postauksessa!


keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Haaveita ja askarruksia



Viime kesänä aloitin istutusnurkkauksen ja kompostipuutelinekulman askartelut.
Nehän jäi ihan kesken inspiraation puutteeseen. 
Nyt olisi aika pohtia millaiset niistä tuleekaan. 


Istutusnurkkaus tulee talon seinustalle ja kompostipuutelinekulma saa järjestäytyä uudelleen talon koiliskulmassa. Sen voisikin nimetä tylsästi Koiliskulmaksi ihan virallisesti. 
Eli ensi kesänä on ainakin luvassa tämän harmaan 
1. Istutusnurkkauksen askartelu
Sekä projekti nimeltä
2. Koilliskulma


Pitäisiköhän kerrankin piirrellä paperilla ja suunnitella kunnolla, 
etten taas pura seuraavana kesänä ja tee uudestaan.... :) :) :)



tiistai 20. syyskuuta 2016

Puutarha, mitä se tarkoittaa?



Viime aikoina olen uhrannut todella runsaasti ajatuksia Puutarhan muodoille ja väreille.
Mikä Puutarhasta tekee Puutarhan eikä vain pihan? 

Olimme viime viikonloppuna ystäväperheen kanssa yötä metsässä. Suomen latu järjesti kampanjan #nukuyöulkona. Meidän kohdalla se olisi voinut olla #vietäyöulkona, koska 7 lasta ja 4 aikuista puolijoukkueteltassa ei välttämättä tarkoita kovin pitkiä yöunia ;) Mutta meillä oli huippuhauskaa!

Siellä metsässä ei voinut olla ihailematta luonnon omaa Puutarhaa! 
Kaikki ne muodot, värit ja pinnat!
WAU!


 Erityista ihastusta herätti Vanamo, josta oli supervaikeaa saada kännykällä kuvaa... 
Mutta ihan lemppari - superihana!!!


Ja mikä Aurinkoinen Järvi!
Ilta-aurinko oli mahtava!


Kalastajat nauttivat hämyillasta.

(Taisi olla 8 kertaa, kun virvelin kuva jäi pohjaan ja miesten piti heittää housut rannalle ja kahlata irrottamaan kuvia pohjasta... Itsekin yritin kerran, mutta pääsin vain polvia myöden jääkylmään veteen ja sen jälkeen juoksin rannalle...)


Aamu oli sumuineen ja valoineen ja sinisyydessään aivan huumaavan kaunis.


Ja katsokaa näitä kuvioita ja värejä!
vaaleanpuna-harmaa on ihana sekoitus! Tuo Mäntykin näyttää tässä valossa vaaleanpunaiselta.... Nuo kuviot ja värit voisi jäljentää neuleisiinkin.... hmm...



Ja ihanaa Katajaa ja Katajanmarjaa! Mahti sinivihreäsävy!


Ja luonnon omat amppelit, tykkään! Harmaata, ruskeaa, vihreää...


Ja mikä polku! Ei mitään kikkailuja: Polku. 


Näistä asioista haluaisin saada palasia Puutarhaan. Eri korkuisia muotoja, eri värisiä harmaita ja ruskeita, ei pelkkää kukkaa (vaikka rakastan kukkivia kasveja), kiviä ja polkuja! 
Näistä kuvista löytyy koko väripaletti, ilman kuvankäsittelyä, kännykällä kuvattuna, 
ihan naturel, 
aidoimmillaan, sellaisenaan.
Nyt ajattelin näine ajatuksineni #wannabepuutarha ani kahvikuppipohdintakävelylle....

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Ikiväriä ja ikimuotoa



Syksy saa ajattelemaan kestovihreää ja puutarhan muotoja. 
Kun kaikki kukkiva muuttuu ruskeaksi, mitä jää jäljelle?
Kasvimaalle jää aidanne, pinkin penkin reunaan jää aidanne, roskikset töröttää keskellä rinnettä ja pienet hedelmäpuut keskellä toista rinnettä. 
Näyttääkö se puutarhalta? No ei!


Kun puutarhamme sai alkunsa, vannoin, ettei pihallemme tule yhtään havua....
No heti ensimmäisenä kesänä ostin Kartiovalkokuusen ja heti perään sinertävän pallohavun, 
muistan nimeksi vain `Blue star`...




Tuivioita vihasin, koska ne muistuttivat liikaa Tuijia. 
Joten seuraavat ikivihreät olivat Laakakatajia, sinertävänä ja vihertävänä. 
Mutta takapihan mutaan kyllästyneenä ostin jo pari Tuiviotakin :D 




 Mutta kas kummaa, tänä vuonna tontillemme muutti jo kaksi Timanttituijaa....


Ja nyt oikein odottamalla odotan, että Tuijat kasvavat näköesteeksi, että Tuiviot peittävät takarinteen mudan ja että pari Kääpiövuorimäntyä (jotka muuten ostin yhdellä eurolla Prismasta kaksi vuotta sitten!) kasvavat palloiksi. Ja veikkaan, etteivät nämä jää viimeisiksi..... En kaatanut tontin kulman kuustakaan, jota niin olen muka vihannut, karsin vain alaoksia... 

Katsokaa nyt näiden kuvien värimaailmaa! Kuinka kauniita erilaiset vihreät ovatkaan! Niin eri värisiä ja muotoisia! Puutarha todellakin TARVITSEE havuja ja ehkä jopa olen ihastunut muutamaan sinertävään.... 
Muotoja täytyy alkaa pohtia nyt urakalla. Pelkät perennat eivät rakenna Puutarhaa, vaan erilaiset huoneet, joista olen haaveillut ennenkin. Syksy on parasta aikaa antaa ajatusten alkaa jylläämään ja mylläämään!