Haaveita ja askarruksia

Viime kesänä aloitin istutusnurkkauksen ja kompostipuutelinekulman askartelut.

Nehän jäi ihan kesken inspiraation puutteeseen. 

Nyt olisi aika pohtia millaiset niistä tuleekaan. 

Istutusnurkkaus tulee talon seinustalle ja kompostipuutelinekulma saa järjestäytyä uudelleen talon koiliskulmassa. Sen voisikin nimetä tylsästi Koiliskulmaksi ihan virallisesti. 

Eli ensi kesänä on ainakin luvassa tämän harmaan 

1. Istutusnurkkauksen askartelu

Sekä projekti nimeltä

2. Koilliskulma

Pitäisiköhän kerrankin piirrellä paperilla ja suunnitella kunnolla, 

etten taas pura seuraavana kesänä ja tee uudestaan.... :) :) :)

Ai odotanko?

Ai odotanko kesää?

Ai miksi?

En siksi etten pitäisi talvesta. 

En siksi etten pitäisi kylmästä.

Suorastaan voisin sanoa rakastavani pulkkamäkeä.

Voisin jopa sanoa lumen narskumisen kenkien alla olla terapiaa korville.

Mutta kaipaisinko tuoreita yrttejä kasvimaalta?

Kaipaisinko tuoreita vihanneksia?

Kaipaisinko ihania marjoja ja salaatteja tuoreena ja tuoksuvana?

Kyllä!!!

Oi kyllä!!!!

Kaipa sitä voisi johonkin siemenkauppaan jo uskaltautua :)

Tässä vielä viime viikkoa

Tää oli sitä rakastamaani talvea.

Pakkanen ja nää takapihan jäät kalliossa on niin kauniita. 

Voi kun vielä tulisi lunta ja pakkasta hetkeksi. Vasta maaliskuun alkaessa saisi lumet sulaa...

Oi mitkä kuviot!!!

Ja jään alla vesipurot ja lorina.

Kaunista - niin kaunista!

Tästä tippui vesi hauskasti roiskuen, mutta sitä oli niin hankala kuvata...

Sain muutaman vesipisaran kuvaan.

Ja tuo Mustikanvarpu roiskeiden alla, niin kauniisti jäässä...

Niin. Tästä talvesta tykkäisin. 

Mutamäki nyt

Viime viikolla oli pakkaset ja kaunis talvi.

Nyt on taas Mutamäki elementissään.

Lumet on sulaneet rinnekohdista ja tästä kasvikattoyritelmän päältä.

Mutta jotain positiivistakin, koska kivikkokasvit katolla ovat hengissä :)

Räntäsade sulaa heti esiin tulleesta mutamaasta. 

Tässä suo-kohdassa näkyy routa, jonka kanssa painin joka vuosi. 

Lakka ja Köynnöskarpalo kestää tämän. Mutta kuvatussa kohdassa kasvaa Sikuri ja Valkoinen Punahattu. Pelkään pahoin, etteivät ne tykkää tästä kasvupaikasta... Pitäisköhän kaataa pussillinen multaa (ja kanankakkapurua, jota on talon nurkalla) tähän Sikurin päälle. Auttaisikohan se jotain. Taitaa vaan vahinko olla tapahtunut, jos on tapahtuakseen. Katsotaan monta vuotta jaksan yrittää uusia juttuja tässä rinteessä - vai istutanko tähän jotain vihaamiani Tuivioita lopulta :D 

...Sinänsä routa on kyllä kaunis muodostelma, mutta.....

Alla kuva kauniista Köynnöskarpalosta. Mun yks lemppari.

 Ja piristää kyllä hurjasti tässä mutavyöryssä.... 

Kuopus, koulu ja kukkaset

"Äiti saako koulussa nukkua?"

"No sitten en mene kouluun ikinä, jos niitä välitunteja ei voi nukkua. Haluan nukkua toisen välitunnin ja vain toisen leikkiä."

Tokaisi mukavuudenhaluinen juuri viisivuotissynttäreitä juhlinut kuopus. 

Sydämessä muljahti; vauva-ajat ovat todella ohi. 

Kuopus ajattelee jo koulunalkua ja korviksia, minä elämänkoulua. 

Kaakao menee parhaillaan omatoimisesti mikroon: 

"Jos tässä on Ellin kirjain ja neliö, onko sopivasti aikaa?"  

(Ja kyllä, iso E ja 3 ovat samankaltaisia mikron aikanäytössä, 3 on on todellakin väärinpäin E.)

Tiedän, että tehtäväni on tehdä itseni tarpeettomaksi. 

Mutta joinakin päivinä se riipaisee enemmän kuin toisina...

Kuopuksen rakkaus keltaiseen, on saanut myös minut pitämään keltaisesta. Keltaiset Neilikat yhdistettynä pinkkiin on aika ihana kevätkimppu! Josko ensi kesänä kukkapenkkiin eksyisi keltainen ruusukin vaaleanpunaisten keskelle... Kukkahuuhaahaaveilu uusista kukkapenkin jatkeista helpottaa elämänkoulua. 

Niin sitä lapsi muuttaa ja kouluttaa myös äiti-ihmistä. 

Puhutaan puutarhaa pitkästä aikaa

Voi että teillä on ollut kauniita kuvia kuurasta, aurinkoisesta talvelta sekä kesäkuvia erilaisten haasteiden muodossa. On jännä miten joulun mentyä ohitse alkaa ajatukset heti kääntyä kevääseen. 

Talvipuutarha on nukkunut tänä talvena erittäin sikeästi täällä Mutamäellä. Piha on saanut olla ihan itsekseen, vain lasten laskiessa mäkeä ja leikkiessä metsän jäämuodostelmilla. 

Nytkin pojat kantavat vettä kannulla eteisen vessasta ulos ja jäädyttävät hyppyriä laskumäessä (=kulkuväylä portaiden vieressä...). Ihailen lasten kykyä nähdä asiat niin eri valossa kuin me aikuiset....

Nyt  itselläni alkaa hieman jo ajatuksissa pyöriä ensi kesän kylvökset. Ajattelin yksinkertaistaa kasvimaata, että pitäisi kasvustot sen kokoisina että ne jaksaisi hoitaa kunnolla. Toivotaan, että aurinko hellisi meitä ensi kesänä hieman enemmän kuin viime kesänä....

Vaarin sanat

"Juodaan kahvia ja pidetään iloista mieltä"

oli vaarilla tapana sanoa äidille arjen tuiskussa lohduksi. 

Jotenkin sanat kolahti erityisesti tänään hitaana sunnuntaina. 

Eilen oli pitkä vuoro 14,5h, joka oli myös melko raskas. Työväkeä oli ylimääräisiäkin pari, mutta silti lounaalle ehti klo 15 ja päivälliselle puoli seiska. Pari potilasta naurahtikin illan suussa, että teillähän on bonuksetkin kohdallaan, niin voi hyvillä mielin raataa itsensä loppuun. Naurettiin kaikki yhdessä tälle kommentille. Taisimme sekä potilaat että hoitajat selvitä päivästä melko hyvissä voimin, 

kun irtosi ne naurun rippeet hyvänyöntoivotusten lomassa.

Nyt ennen yövuoroa ei voi kuin nauttia kuopuksen kauniista 

synttäriruususta, kupillisesta kahvia ja tietty suklaasta :) 

Nää talvisäät

Hyvä päätös nauttia aurinkoisista talvisäistä hieman kevättä odottaen. 

Niin ihmeellinen on ollut takapihan metsä.

Kuin satumaassa asuisi. 

Nää oksat - niin kauniita!

Ja teilläkin on ollut niin kauniita ja ihania kuvia. 

Kyllä täällä Suomessa kelpaa, kun on tällaiset ihanat vuodenajat <3

Kauneus tekee ihmiselle hyvää.