Ihminen on kuin komposti.
Jos se jäähtyy, se ei käy.
Jos se jäätyy, kestää kauan sulaa.
Jos se on täynnä, se pitää tyhjentää.
Jos se on täysin tyhjä, kestää hetken täyttyä, että alkaa käymään uudelleen.
Jos se on kostea, se haisee karkottaen ympäristöstä ystävälliset kanssakansalaiset.
Jos se on kuiva, se ei toimi.
Muutama ekologinen ja edullinen vinkki omasta kokemuksesta....
- jätteiden mikrottaminen, kun komposti meinaa jäätyä
- ei perunankuoria heti kuorittua kompostiin, antaa lämmetä jääkaappikylmästä huoneenlämpöiseksi
- kuumat vesipullot kompostiin "pattereiksi"
- ureaan (lue ihan pissa vaan) kostutettua wc-paperirullaa tai kananmunakennoja
- kuivikkeeksi kananmunakennoja ja pilkottuja wc-paperirullia
Ja kesäisin heitän kahvinpurut Hortensioille,
kananmunakuoret Kärhöille sekä
Ruusut kuulemma pitäisivät Banaaninkuorista....
(Toim. Huom! Mies löysi Ikeasta keittiön sävyyn sopivan poljinroskiksen, on muuten hyvä sisä-ämpäri ja helppo käyttää, ja on piilossa keittiön nurkassa - ei kerää liikaa huomiota ja on kuitenkin tarpeeksi pieni, että pakottaa viemään ulos tiuhaan.... meillä kun ei ole enää kompostia kaivavia vauvoja tai lemmikkejä...)
Ja Itsekompostoinnin kanssa olen taas paininut viime kirjoituksen jälkeen.
On niin helppo kirjoittaa kauniita elämänkertoja ja tarinoita. Mutta kun totuudessa näiden asioiden kanssa painiminen on melko haasteellista. Mieli järkkyy ihan kummallisista asioista. Ihminen muuttuu kummallisissa tilanteissa. On vaikea pidättää itkua niissä tilanteissa, joissa ennen on nauranut.
Mutta komposti (lue: pieni ihminen) on kuin onkin pysynyt käynnissä koko talven.
Ja siitä sietää olla ylpeä!
Kevättä ja kompostin tyhjentämistä kohti hangesta huolimatta!!!!
Kirjoitelkaa ihmeessä sekä itsekompostointiin että jätekompostointiin liittyviä vinkkejä alle.
Oli kiva lukea teidän kommentteja viimeksi,
ja aihe taisikin pyyhkäistä melko läheltä melko montaa ystävää täällä blogimaailmassa(kin).
