torstai 16. marraskuuta 2017

Ihan muuta


Täsä mää ny istun.
Mun piti jutella teille puutarhaa ja syystunnelmaa ja askartelua, 
mutta ne juttelut siirtyivät nyt myöhemmälle. 
Sillä tässä lattialla mää nyt istun ja hämmästelen. 
Ihmettelen ihmisten hyvyyttä ja halua jakaa iloa. 
Peittoprojekti (täällä lisää) on tästä vain yksi esimerkki. 
Tilkkuja suorastaan sataa kuin ulkona noita rätin kokoisia räntäliehukkaita. 
Nyt voisin valittaa pimeästä ja monesta monesta muusta. 
 Mietin miksi sitä, miksi tätä. 
Mutta tähän kasaan ajatukset nyt pysähtyivät.

 Kun antaa itsestään pätkän lankaa, voi yhdessä saada aikaan vaikka minkälaisia kudelmia. 
Kuvan laadusta viis. Pimeydestä viis. Ja viitataan kintaalla myös kurasäille!

Pompitaan kuralätäköissä sen sijaan että kompastuttaisi siihen rähmälleen!


12 kommenttia:

  1. Voi, miten tsemppaava postaus! <3
    Ja aivan uskomattoman mahtavaa, että tilkkuja kertyy koko ajan lisää!!! :)
    Mutta sen vaan sanon, että helpompaahan noita tilkkuja on virkkailla, kuin kasata niistä peitto. Ihana, kun olet olemassa ja kasaat peittoja!

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus <3 Oikea hyvänmielen postaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hyvä kun hämmentyneen hyvä mieli jatkui...

      Poista
  3. Olipas mukava postaus, kiitos tästä.

    VastaaPoista
  4. Ihania ruutuja:)) Mullakin saattaa olla sulle muutama pieni isoäidinneliö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös oo mahtavia! Ja mikä määrä niitä tuli kerralla! Ja kiitos jos sieltäkin suunnasta niitä satelee :)

      Poista
  5. Tulin vastavierailulle ja täältähän löytyi ihana blogi! Täytyy lukea lisää! :) Mukavaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  6. Ihana teksti ja kuva! Tilkkutalkoot jatkuu ja helmikuun pakkasilla (😁) kokoonnumme jälleen yhdessä iltaa viettämään ja virkkaamaan ja neulomaan.

    VastaaPoista