Tätä tapahtuu minulle harvoin, mutta nyt iski marttailu!
Ihailen anoppiani. Monessakin suhteessa. Mutta yksi pikkuruinen seikka on siisteys.
En ymmärrä miten hän saa pidettyä uunin ja pellit aivan uutuuden kiiltävinä vaikka hän leipoo aivan mahdottoman paljon!
Meillä uuninpellit näytti melko nopeasti uuden kodin valmistuttua jo tältä.
Nyt taas kerran yritin näitä puhdistaa... Etikkaa ja soodaa....sitten pyykkijauhetta veteen ja uuniin kiehutellen... sitten hangaten sienellä ja sitruunalla..... Kunnes muistin vanhastaan yhden pienen kikan vanhan ajan hellan levyille... Sokeripalat!!!!
Ja sokeripaloilla hangaten läks veks!
En tiedä josko teille tämä vinkki on arkipäivää... Mutta
itse olin moisen idean jo hukannut....
Ja älkää pelätkö, tästä mun blogista ei tule siivousblogia vaikka kuinka yrittäisin....
...ekoilua olen yrittänyt muutamaan kertaan:
mm. Kananmunalla tukanpesua täällä
Puhtaus on puoli ruokaa, vain miten tää meni....
