Luontokuvausta vai surua

Voi voi voi voi!

Haluaisin iloita hienoista luontokuvista, mutta en!

Voi ruusuparkojani! 

Juuri täälläkin ruusupenkistäni iloinneena suru on kyllä päällimmäinen tunne, 

jota nyt tätä katsoessani tunnen! 

Rouskis rouskis, takapää pystyssä!

Kuka tämä on ja mitä voin sille tehdä?
Alkukesästä tappelin sen vihreän madon kanssa, Kärhö pelastui, mutta Lehti- ja Parsakaali tulivat syödyksi... Muta nyt en halua luovuttaa!

Ruusujen kauneus, viehättävyys ja ihanuus piilee kukkien lisäksi sen upeissa piikeissä ja kiulukoissa! Voi kuinka paljon ruusuissa olisi vielä nuppuja vaikka kiulukatkin ovat jo täydessä kukoistuksessa! Kaunishan tuo matokin on, mutta voi!