Viherverho ja kasvimania

 Keväästä huolimatta ei viherkasvisustusinto laannu.

Kun on aloittanut jonkun projektin, on ihana sada se "valmiiksi"

Valmiiksihan tämä ei tule vielä hetkeen. 

Mutta nyt se on melko lailla valmis - 

kasvua vaan odotellen. 

Eli tässä projekti nimeltä viherverho!

Keittiön ikkuna sai kasvit jo alkuvuodesta, mutta nyt kuistin oven ympäryskin sai omansa. 

Täällä edelliset kuvat.

Ja tiedän, pieniä potteja ja paljon valkoista seinää pimeässä olkkarissa.... 

Mutta jos oikein kuvittelee....

Niin näettekö tekin mitä minä kuvittelen näkeväni?

Ja anopilta pyysin Jukkapalmun poikasen ja sainkin ison! Miten ihanaa, että on edes yksi iso yksilö!

Se saa uuden ruukun, kun sellaisen löydän.

Mutta miten se tuokaan kodikkuutta olohuoneeseen!

Ja kyllähän nämä aiemmin istutetutkin ovat alkaneet hienosti kasvaa!

Tämäkin kurkistaa jo hienosti ämpäristään :)

Miten mahtavia lehtiä, varsia, raitoja, pehmeyttä ja sitä kodikkuutta!

Mikä Kaunotar!

Viherverhoa hoitaessa ja lisävehreyttä haaliessa 

tämä Kaunotar vangitsi katseen ihan tuossa lähimarketissa!

Pikkutulilatva oli kuulemma nimeltään, vaikka silmääni tämä ei Tulilatvaa muistutakaan!

Miten ihanan harmaa ja vaaleanpunainen - ihan lemppariväriyhdistelmä!

Tässä myös muutama viherkuva kotoa, 

kärsivällisyyttä kysytään, kun odottaa, että nämä kasvaa..... 

Tämä ruukku ja kynttilä'kuppi' ovat betoniruukkujen ohella lemppareitani - 

ja by the way... ne kaksi betoniaskartelua on edelleen jumissa purkeissaan... Pitäisi saada metallileikkuri käsiin....

Aasinkorva on lemppari lapsuudesta Onnenapilan ohella, jota minulle ei tällä hetkellä ole... 

Josko sellaisen jostain bongaisi... 

Katsotaan kauan nämäkään säilyy hengissä, 

Ja mahtaako Jouluruusu säilyä hengissä pihalle saakka....

No ilo se on lyhytaikainenkin ilo!

Viherterapia toimii kuitenkin jo näillä poikasilla :)

Toivottavasti harmaa Kaunotar säilyy kauan hengissä, 

on kaunein sisäkasvi, joka minulla on ikinä ollut!

Vihersisustusta suunnitteilla

Syksyn tullen innostuin taas haalimaan viherkasveja kotiin. Niinkuin te kaikki muutkin :)

Jonkin verran olen oppinut vanhastaan, että yritin nyt haalia kestäviä peruskasveja.... 

Sairaalalla oli hävikissä viherkasveja ja minäkin sain oksani muiden joukossa. Halusin heti Peikonlehden :) Kotiin sen raahattuani siirsin sen heti kylpyhuoneeseen, jossa tuijotin sitä melkein viikon. Sitten oli pakko myöntää, ettei se todellakaan mahdu meille.... No äiti ilahtui haaveilemastaan kasvista, kun siskoni pakullaan peittoihin käärittynä Peikonlehden äidille kuljetti. Mutta kaunis se on. Lasten mielestä kuin viidakko :)

Lempparikasvini on edelleen Tuoksupelargoni! Se on keittiön ikkunalla niin ihana!!!

Tuohon keittiön ikkunalle on tulossa talomme vihersisustus, ikäänkuin verhoksi roikkuvaa kasvia... Tarvitsen vain muutaman amppelin lisää - hmmmm...

Juurtumassa on Kultaköynnös....

Raidallisen Viirivehkan kaveriksi on tulossa perusvihreä...

Ja tuo kuollut Muratti kompostiin.....

Raidallinen Juoru, tädiltä saatu, myös juurtumassa, tuon punalehtisen kasvin kaverina... Mahtaako sekin olla juoru?

Ja otinpas tädiltä uuden "köynnöskaktuksen" - edellinen oli kahvipannussa niin korkealla hyllyllä, ettei sinne riittänyt valoa. Oli kyllä hengissä useamman vuoden, mutta josko nyt laittaisin valoisampaan paikkaan, jotta se myös kasvaisi.

Ei muuta kuin multakauppaan... ja amppeleita suunnittelemaan... Katsotaan mitä näistä tulee...