perjantai 9. elokuuta 2019

Kaks kivaa, mutta ei vanhaa puuta...


Kirahvikukka!
Rakastettu on oikea nimesi!
Hankittu täysin nimen perusteella, mutta olen aivan ihastunut siihen! 
Toista vuotta kukkii kauniisti ja runsaasti, kerää mehiläisiä ja perhosia itseensä, tanssii kuin vimmattu yksinään kukkapenkin päädyssä. Toivottavasti Onni tää ei koskaan häviä!



Kirahvikukka muistuttaa kovin Törmäkukkaa. 
Kaksi suosikkia vieretysten, seisoo erillään ja kestää joka tuulen ja sään.
Törmäkukka kuuluu suosikkeihini, sitä katsoessa ilo soi
Katson häntä hiljaa, on sentään kaunis kukkanen. 
Nyt muiden kukkien kuihduttua, on Törmäkukan vuoro loistaa.
Sitä on istutettu lisää sinisenä ja punaisena, ensi vuoden runsaita kukintoja siis odotellen :) 
Nyt kyllä nautin tästä yhdestäkin runsaasta yksilöstä!
Ei kyllä paljoa esittelyjä nämä kuvat kaipaa...






Näitä katsoessa on vain jotain niin oikeaa, sielujen solmut avatuu.
Tykkään näistä niin että halkeen pakahduksesta!
Näiden pakahdusten ansiosta ja huolimatta sydän on ehjä kuitenkin. 


Tää tekee hyvää, tää tekee höpöö. 
Hetken on kaikki ok ja oikein päin.
Eläköön päivät!

(kursivoidut tekstit lainauksia Juha Tapiolta) 

Ihanaa loppuviikkoa teille ihanat!


4 kommenttia:

  1. Ihanat törmäkukat ja kirahvit! Juuri hehkutin kirahvinkukan ihanuutta omassakin blogissani. Se on niin mahtavan kaunis ja keveä, tällaiset niittymäiset kukat ovat taivaallisen kauniita.

    VastaaPoista
  2. Olen luullut, että kirahvinkukkaa on vain yksivuotisena, mutta tuo kirahvi näyttää olevankin ihan eri kasvi, ihana hujoppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Kirahvinkukka ilmeisesti kestä yhdenkän talven yli ja olen ymmärtänyt, että hyvässäkään paikassa ei montaa vuotta, katsotaan ensi vuonna tämän kohtalo, haluan uuden jos tämä heittää henkensä :)

      Poista