tiistai 27. elokuuta 2019

Aikakakku ja Voimavarakakku


Olen kirjoitellut tänne blogiin aikaisemmin uupumuksen kokemuksestani. 
Nyt on aika korjata asioita;
 voimia palautuu ja energiaa vapautuu pikku hiljaa oikeisiin asioihin. 
Olen viime aikoina tehnyt radikaalejakin ratkaisuja. Näistä en ole paljon täällä puhunut, mutta paljon olen päässyt ajatuksen tasolla eteenpäin ja toivottavasti se alkaa näkyä kohta toiminnassakin. Ajattelin kertoa mikä minua on auttanut hahmottamaan ajatuksia. 

Minua on auttanut kaksi ajatusta. Aikakakku ja Voimavarakakku. 


Päivämme ja viikkomme voi jakaa erilaisiin kakkuihin. Aikakakku kertoo päivämme ajan, jonka voi jakaa eri kokoisiin palasiin. Aikaa on koko ajan saman verran käytössä, mutta sen voi jakaa eri kokoisiin palasiin. Myös unelle ja levolle pitää jättää palaset. Sitten on miehen palanen, lasten palaset, ystävät, kotityöt ym ja viimeisenä työn palanen. Kaikkiin hommiin pitää riittää palanen, edes murunen, kokonaiskakku on aina yhtä suuri. Mutta palojen koosta näkee prioriteetin. Ja minun elämässäni työllä oli liian liian iso palanen, koska se vei muidenkin palojen kuorrutuksen. 

Toinen kakku, voimavarakakku on samalla ajatuksella. Paljon voimavaroja mikäkin päivän toiminto vie ja tuleeko mistään lisää jauhoja ja kosteutta kakkuun. Kun aamulla miettii omia voimia, voi päivän ohjelma tuntua täysin mahdottomalta selvitä. Ja on totta, että paljon on velvollisuuksia, jotka on tehtävä voimavaroista tai niiden puuttumisesta huolimatta. Mutta on myös paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa. Ja niihin vaikuttamalla voimavaroja jää enemmän myös niihin pakollisiin velvollisuuksiin. Kun kakku on syöty, täytyisi olla aineksia uuden kakun leipomiseen. Jos ei ole, niin käy huonosti.  

Olisi ihana jos kaikkien kakkujen sotkut olisivat näin kauniita. 
Mutta totuus ei ihan ole tällainen, että kukkia on kakusta jäljellä lautasella. Mutta tämä pistää miettimään prioriteettejä. Kenelle jaan kakustani suurimmat palaset? Mille annan eniten päivässä aikaa? Minkä kokoiset palat kaikista tärkeimmillä asioilla on kakussani? 

Mitä sinä ajattelet tästä? 
Millaiset täytteet ja koristeet voimavara- ja aikakakuissasi on tällä hetkellä?
Minä aion leipoa kakkuni uusiksi. 
Ja se vaatii kyllä hyvää taikinan nostatusta ja kunnon paistoaikaa. 
Kerron teille lisää, kun uusi kakkuni alkaa muodostua. 
Mutta olisi ihana kuulla myös teidän ajatuksia. 
Instagramissa olenkin parin ihan ventovieraan (eikä enää siis ventovieraan) kanssa asiasta keskustellut, ja aihe koskettaa yllättävän montaa ihmistä tai vähintään läheistä tai perheenjäsentä.
Jos huomaat kaverisi kakkusi kuivuvan, 
autathan häntä kostuttamaan kakun pohjakerroksia uudelleen! 


18 kommenttia:

  1. Ihanaa ja hyvä, että otat näitä puheeksi näin rohkeasti täällä verkossa, missä kuka tahansa voi solvaista satuttavan kommentin - mutta myös missä joku ihan tuntematon voi kokea ahaa-elämyksen, samaistua ja saada helpotusta. ♥
    Uskon, että perheen ja työn sovittaminen ei ole helppoa. Kun katson elämääni ja perheellisten ystävieni elämää, en ymmärrä, miten sille perheelle voi riittää aikaa tämän kaiken keskellä. Kyllähän sille riittää, tietysti. Täytyy riittää. Mutta kun en edes näe, miten toiselle aikuisellekaan riittäisi huomiota :-D Hienoa, että ryhdyit tomerasti uudelleen leipomaan. Se on jo pitkällä paranemisprosessissa, että on voimaa ryhtyä muutokseen. Toisaalta juuri se itse ryhtyminen, toimiminen, parantaa, se toimii molempiin suuntiin. Niin kauan kuin surkuttelee ja odottaa jotakin ulkopuolelta tapahtuvan, ei parane. Ja jatkossa osaat huomioida omat tarpeesi ja tunnistat oireet, niin että et enää putoa samaan kuoppaan.
    Tsemppiä! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä olen monta kertaa miettinyt uskallanko sanoa ääneen, mutta aina kun olen avannut suuni, niin kohtalotovereita löytyy ja keskustelua syntyy todella paljon. Siksipä sitä uskaltaa puhua aiheesta.

      Poista
  2. Hienosti kirjoitettu ja ajateltu. Mietin mitä sanoisin, sanon, että oikein hyvää alkavaa syyskautta! Tällainen arkinen toivotus ja toive pitää sisällään kaiken. :) Itse kolmen lapsen työssäkäyvänä äitinä tiedän arjen paineet ja kakun siivut. Prioriteettijärjestys on munkin pääkopassani haettu, vähän tahtoo kuitenkin välillä lipsua. Jokainen päivä haluaisin ehtiä enemmän ja tyytymättömyys itseen on välillä musertava. Paineita tulee niin monilta suunnilta.

    Tärkeintä ja parasta on kaikesta hektisyydestä huolimatta se tavallinen arki. Kun sitä tavallisuutta järkytetään, niin sitten maa vasta alkaakin rakoilla jalkojen alla. Niistäkin hetkistä pitää päästä eteenpäin, ja silloin voimaa pitäisi olla vähän varastossakin.

    Joten pidetään huolta voimavaroistamme. Ja siis, oikein hyvää alkavaa syyskautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Kyllä täälläkin lipsutaan! Kun vaan saisi vielä itseään liikuntakärpäsen purevan! se voisi saada vielä uutta vauhtia koko kroppaan ja mieleen. Mutta kyllä yksi asia kerrallaan hyvään syyskauteen!

      Poista
  3. Hienosti ajatuksia paperille saatettu ja muutoksia mietitty. Itse en ole ihan kakkuasteella ajatellutkaan mutta viime talven pitkä sairasloma pisti kyllä asiat uuteen valoon ja ainakin voimavarakakkuni on suurentunut kun olen aikakakustani käyttänyt myös itseeni paloja. Työ minullakin vie liian suuria aikapaloja vaikka se myös antaa paloja voimavarakakkuun. Toivon leipomiseesi hyvää tuulta, uusia ideoita ja ennen kaikkea sitä aikaa niihin asioihin jotka tuovat ilon päiviin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Tsemppiä aikakakun tasapainottamiseen myös sinulle! <3

      Poista
  4. Tsemppiä kakkuleipurina! Järkevästi ajateltu kakkupalat, muruset tai siivut, mitä millekin asialle jää. Aika ajoin omassakin elämässä on joutunut tekemään uudelleen järjestelyjä kakkujen suhteen, priorisointeja suuntaan tai toiseen. Taitaa kuulua elämään, etenkin on kun siunaantunut hyvä määrä perhettä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Priorisointi on osa elämää, kunhan vaan löytää sopivan tasapainon!

      Poista
  5. Todella hyvä vertaus ja kirjoitus! <3
    Olen pohtinut samoja asioita ja yrittäjänä yritän myös saada kakkuni palat oikeisiin mittasuhteisiin.
    Onneksi voi leipoa uuden kakun ja tehdä jakoja viisaammin kun aiemmin. Joskus se vaatii radikaaleja päätöksiä ja toimia.
    Ja niitä jakoja pitää tarkastella aina määrätyn väliajoin uudelleen. Ainakin minun. Asiat eivät ole helppoja ja yksinkertaisia. Moni asia vaatii sulattelua välillä pitkänkin aikaa.
    Halauksia ja uusia tuulia sekä mehevää kakkua tuleviin päiviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakun leipominen eri rooleissa vaatii jokainen ihan omaa organisointia. Kaiken voi ajatella yhtenä kakkuna tai jakaa moneen kakkuun, kaikille eri rooleille oma kakku. Ja todellakin, onneksi kakkuja voi leipoa uusia, jos ei aina ekalla onnistu. Nytkin yksi leipuri tuolla keittiössä häärää valkosuklaan kera, kun kinuski j sitruunakakkuset meni lätyiksi :)

      Poista
  6. Voi että, niin jaan kanssasi nämä ajatuksesi ja pohdintasi💚 Viime kesänä minäkin putosin (sitä ennen kolmosen syntymän jälkeen) ja uusi aikakakkuni jota aloin leipomaan sisältää nyt myös 2 tuntia vähemmän aikaa leipätyölleni ja tuon ajan yritän antaa perheelleni vaikka se ei aina niin helppoa olekaan. Sitä ihminen on kovin mukavuuden haluinen ja aikaa tulee käytettyä paljon niin kovin itsekkäästikin. Mitä suurempi perhe, sitä haastavampaa ajan jakaminen kaikille vaikuttaa olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Vaikka ei toivo samaa kenellekään, niin on ihanaa jakaa kokemus toisten kanssa. Helpottaa myös omaa asian käsittelyä. Mukavaa syksyä!

      Poista
  7. Tällainen konkreettinen kakku-vertaus on tosi hyvä, siinä voi arvioida kuohkeutta, makeutta, kosteutta ja vaikka mitä. Niinhän se on elämässä yleensä, että se koostuu useista tekijöistä ja niiden suhteista. Onpa kiinnostavaa seurata, miten etenet! Ihanasti elämän makuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Elämän makuista syksyä meille kaikille! Ja lupaan kirjoitella fiiliksistä jatkossakin, kun nyt tälle linjalle lähdettiin...

      Poista