Kun aikoo joululomalla tehdä jotain ja huomaa ettei muuten millään saa sitä lomahommana valmiiksi, hiiviskelee pienen pieni ahdistus mieleen. Mutta kun oikein ahkerasti jatkaa ja jatkaa jämälangoista (joita lopulta kertyi monta kerää...) saattaa ehtiä talven puolella valmiiksi.
Tässä siis uusi paksu tuubihuivi vanhan kirpputorille matkanneen tilalle.
Harmikseni vaan tyttäreni ihastuivat tähän yhtä paljon kuin minä itse, joten voi olla itselle pitää neulaista uusi.... Mutta se ei taida ehtiä täksi talveksi...
Talvi on kyllä nyt parhaimmillaan!
Kai se on positiivista, kun äidin tekeleet ja vaatetus kelpaa tyttärille :D
Ja kiitos miehelle talossamme, kun helppasi naista talossa tietokoneen kanssa. Aina ei ymmärrä mihin bittiavaruuteen sitä tiedostoja tallentelee... Onneksi on mies joka osaa siivota tämän talon bittiavaruuden...
