Pari ylläriä ja olisiko syyskukkijoita?

Syksyn mittaan puutarha-kuvat ovat jääneet käsitöiden varjoon, mutta täytyy kertoa teille parista syysihmeestä lokakuun alusta!

Pikkuruinen pensassyreeni oli puhjennut kukkaan takapihan ruskeassa rinteessä!!!!

Ja ihmettelin keittiön ikkunasta, mikä ihmeen punertava läntti tuolla ruskeassa maassa paistaa..

....No sehän oli kauneista kaunein vaaleanpunainen Pikkusyreeni!

Niin kaunis, herkkä ja siro;

Miten iloinen näky!

Takapihan maa on tosissaan ruskea, kaikkiin kohtiin en ole raaskinut katetta levittää, vaan odottelen, että Sammalleimu peittää aikanaan rinteen. Ja alemmasta kuvasta huomaattekin toisen loistavan punaisen ilonpilkkeen:

Kirjavan Japaninhappomarjan syysväri oli aivan mieletön!!!

Ja tämän meinasin heittää kompostiin, kun väri ei ekana vuonna ollutkaan sitä mitä piti. Onneksi siirsin tämän Kääpiövuorimäntyjen väliin, jossa se nyt loisti kuin punainen aurinko! 

Mielettömiä värejä ja pieniä iloja syksyn ruskeassa puutarhassa!

Tänä syksynä pohdin paljon syksyistä puutarhaa ja pohdin, että miten syyspuutarhasta saisi kauniimman tasaisen ruskean sijaan. 

Havuja ja ihania Hortensioita tietty joo, mutta olisiko jotain muutakin?

Syyskimikki pisti silmään jonkun teidän blogeissa. 

Onko teillä jotain suosikkia syksyn kasveissa? 

Jotain Puutarhan Kuningatarta syksylle?

Siihen haluaisin ensi kesänä puutarhassa panostaa ja nyt olisi hyvä aika suunnitella, että kertokaa ihmeessä vinkkejä! Voin vaikka kerätä vinkit yhteen niin kaikki hyötyisivät keskustelusta :) 

Onko teillä aarteita?

Puutarhaan on alkanut kerääntyä myös haastavia kasveja, joista on tullut Aarteita.

Joillakin on tunnearvoa, joillakin harvinaisempaa kokeiluarvoa ja joillakin yksilöillä kauneusarvoa.

Tai oikeastaan niitä kauniita löytyy loputtomiin, eikä aina tiedä mitä kuvaisi ja minne katselisi....

Viime kesän aarteita puutarhasta löytyy viime kesänä Mustilan reissulta ostetut

Parempien puutarhojen kasvi (Arno Kasvin) sanoin Perovskia, Kirjava Japanin happomarja, sinikukkainen Hortensia 'Mount Aso' ja Kesähortensia ´Bougie´

Kirjava Japaninhappomarja on erittäin hyvävoipainen, mutta kirjavuus on kadonnut.. Mahtaako kesän edetessä muuttua takaisin kirjavaksi, vai on meidän maa tässä kohtaa jotenkin vihreään väriin ruokkiva... Saapa nähdä - mutta hengissä on!

'Mount Aso' on hengissä myös! 

Tätä jännitin eniten, koska myös tämän kukintaa odotan eniten.

Siinä sinisessä on taas se jokin...

Ja tämä metkan tarinan sisältämä (kurkkaa tuolta Mustila postauksesta...) Perovskia on kuin onkin hengissä!!!! Ehdin jo säikähtää, kun ei näykynyt kuin tuo tikku pystyssä, että ei tainnut puutarhani yltää Arno Kasvin puutarhan kasvien tasolle. Mutta nyt se kasvaa hurjaa vauhtia, että 

Voi tätä iloa!!!!!

 'Bougie' ei vielä näytä elon merkkejä. Toivottavasti se vielä virkoaa.

Samoin aiempina vuosina runsaasti kukkinut Limehortensia näyttää kovin kuolleelta. Se kyllä harmittaa, jos se ei virkoa... Tämä puutarhan hoito on niin kummallista näine aarteineen....

Mutta tämä Japanin Vaahtera, jonka luulin kuolleen sinisen Hortensian vieressä, on esittänyt pienen elonmerkin! Pienen pieni alku löytyy!

Jos ei muuta, niin kärsivällisyyttäni tämä puutarhan hoito ainakin kasvattaa.
Ja jos en muuta ole oppinut, niin ainakin sen, ettei heti saa vetää mitään juurineen ylös, monikin voi virota vielä ajan kuluessa... Odottavan aika on vaan niin monesti niin pitkä...

Mutta mitä aarteita sinun puutarhastasi löytyy?

Olisi kiva kuulla mitä kaikkea teillä on erityisesti vaalittavien listoilla?

Jos innostut tekemään postauksen aiheesta, laita viesti kommenttikenttään, tulen mielelläni vilkaisemaan. Ja jos sinulla ei ole blogia, kerro silti aarteistasi kommenteissa. 

On aina mielenkiintoista kuulla muiden aarteista!

Kiitollisuutta

Sain jo elokuun alussa Pirkolta Vaarin torpan puutarhasta Kiitollisuushaasteen.

Kiitollisuushaasteen säännöt ovat seuraavat:
- Pidä päiväkirjaa 7 päivän ajan, ja poimi kustakin kiitollisuuden aihe
- Kirjoita tästä päiväkirjasta postaus
- Välitä haaste edelleen kolmelle bloggarille

Kerron kiitollisuuden aiheita parin viikon ajalta epäjärjestyksessä.
Syksyiset kuvat ovat tuoreita tältä aamulta heti aamupalan jälkeen kostean kasteiselta pihamaalta.
Aloitan siis jo viime viikon maanantaista.

Ensimmäinen lomapäivä oli hidas. Hidas aamukahvi on parasta mitä tiedän. Olen ollut aamuihminen ja olen sitä edelleenkin, mutta en varsinaisesti rakasta rynnätä aamulla minnekään. Rakastan yöhousuissa oleilua kahvikuppi kourassa. Kiitollisuuden aihe nro 1, hidas loman aloitus.

Kiitollisuuden aihe viime viikolta nro 2:

Sain ikkunat pestyä, meillä juuri sopivan kokoinen talo (tai pikemminkin koti),

 että sen jaksaa itse siivota :)

Mutta Hämähämähäkkinen teki heti uuden seitin tyttöjen ikkunan taakse.

Kolmas ja yksi isoimmista kiitollisuuden aiheista:

Viime viikolla tuli täyteen 11 vuotta äitinä 

<3

(Kukkalan Sanna oli muuten tehnyt Hopealangasta ihan täydellisen kranssin...)

Viikonloppuna meillä juhlittiin siis synttäreitä ja saimme yövieraita, minulle aiemmin tuntemattomia mieheni ystäviä. Kiitollisena uusista odottamattoman ihanista ystävistä - Ja nyt meillä on yöpaikka Pohjanmaalla :)

(Lamoherukan ja Koivuangervon lisäksi oli Pikkusyreeni pukeutunut syysväriin <3)

Viides kiitollisuuden aihe voisi olla uusien ystävien lisäksi uudet työkaverit ja blogiystävät kesän ajalta. Miten mahtavia ihmisiä sitä on ympärillä, kunhan vain uskalletaan päästää ihmisiä lähelle. Ystäväverkostoa ei ole koskaan liikaa. Yksi uusista työkavereista kävi viime viikolla kylässä ja vaihdoimme taimia, miten mukavaa! Kiitos Heli ja muut kesästä :)

 Viime viikonloppuun liittynee seuraavakin kiitollisuuden aihe.
Äiti ja isä.
Taas kerran auttoivat synttärijärjestelyissä.
Ovat aina valmiita leipomaan ja siivousapuun sekä lapsenvahdiksi tarvittaessa.
Tähän voisi liittää myös rakkaan Titta-tädin.
Eli kuudes kiitollisuuden aihe on perhe.

Taitaa olla aika kliseisiä nämä minun päiväkirjani aiheet....

Seitsemänneksi pitää nostaa jotain huuhaa- hommaa. 

Olen kiitollinen jokaisesta uudesta kasvista, joita tänä kesänä on muuttanut pihallemme. 

Tämän kesän piti olla siistimis- ja maanparannuskesä, mutta kas kummaa, en osaa laskea kuinka monta taimea meille on muuttanut. 

Ja eilen meille muutti Lidlistä aika monta kukkasipulia :)

Eli seitsemäntenä kaikki pihamme kukkaset ja puskat. Kuinka teistä iloitsenkaan! Nyt talveksi uinukaa uneen ja keväällä nouskaa uuteen kasvuun rönsyilevää puutarhaa tavoitellen :)

Tämä haaste on mielestäni oikein ilahduttava ja vaivaton, sekä helppo ja sopii tänne ihanaan kauneuteen keskittyvään blogimaailmaan hyvin. Siksipä tämän jaan mielelläni eteenpäin. Tämä haaste on kunkin helppo toteuttaa luovasti ja omaperäisesti kaavoihin kangistumatta.

Jaan tämän uusille ihanille ystävilleni
Mansikkatilan mailla Tainalle
Ja Talossano23 Satulle
sekä siskolleni Versoja Vaahteramäeltä Riinalle.

Älkäähän ottako tästä mitään painetta, vaan jos lähdette mukaan,
toteuttakaa tämä oman luovuuden mukaan.

Ihanaa perjantaita kaikille!
Kaikille haasteena voisin jakaa:
Etsikäämme kiitollisuutta juuri tästä hetkestä.
Itselläni suunnitelmat muuttuivat vesisateen vuoksi, mutta kiitollisena aamuisista kauniista Hämähämähäkkisten seiteistä, näen nyt jotain kaunistakin kosteassa säässä :)