Metsän syksyfiilis kuistille

Nyt lomalla olen aivan rakastunut syysmetsään.

Ei ole mitään vapaampaa tekemistä kuin vaeltaa metsässä ja kerätä neljävuotiaan kanssa mitä eteen tulee. Saaliiksi olemme saaneet Puolukoita, Mustartorvisieniä, Suppilovahveroita ja Kanttarelleja. Sieniä on pakko opetella syömään, kun kasvavat takapihalla....

Ja ainakin tätini on onnistunut kouluttamaan molemmat tyttäreni sienestäjiksi; 

Neljävuotiaskin huudahtaa kesken kaiken polulla haahuilun:

"Äiti seis! Tässä on Mustatorvisieniä! Älä astu päälle!" 

Ja todentotta, lapseni löytää sienet paljon paremmin kuin minä.....

Mutta tätä syysmetsää on ihana saada pala myös ikkunan alle kuistille. 

Tässä tunnelmakuvia metsästä, saisiko tätä palan ikkunan pieleen kiitos....

Metsässä lempikohtani on jäkäläkallio ihan meidän lähellä.

Aurinko pilkahteli ihanasti muutamiin kuviin. 

Mutta toivottavasti paikan tunnelma välittyy myös 'hämärimmistä' kuvista.

Tätä pilvenhattaraista jäkälää ja timantin kiiltäväistä Puolukkaa kaipaa sielu. 

Huomaan kuinka rauhoittava vaikutus tällä kaikella on. 

Ei ne kaikki tutkimukset puunhalailusta väärässä ole.

Olemme sitä tyyppiä, ettemme raaski repiä kasveja maasta, joten koristesaalimme jäi pienemmäksi kuin hyötykasvisaalis. Kranssin teon aloitimme yhteistuumin isomman tyttären kanssa. Ja seitsenvuotias teki Kanervakranssin melkein kokonaan itse kodinhoitohuoneen oveen. Aikas kiva!

Itse askartelin samalla Sinipiikkiputkesta ja Katajasta kranssia, mutta kyllä vaan se sinipunayhdistelmärakkaus löysi tiensä tähänkin.

<3

Ja takapihan pöydälle askarreltiin kattaus. Sammaltarjotin kynttilöillä, Pihlajanmarjapiirakka ja Jäkäläkakku. Aikas hauskoja tuli. Huomaan, että lapsilla on monesti parempia ideoita kuin meillä aikuisilla. Ihan mieletön mielikuvitus, jota ei vielä maailma ole iskenyt tylsyydellään tai malleillaan lyttyyn. 

Ruoste ja kanaverkko, sekä emali ovat ihan suosikkejani.

Ruosteen väri on ihan superkiehtovaa. 

Mutta saanen kysyä?

Tuliko teillä muilla tästä sommitelmasta ihan joulufiilis?

Hieman tuli itselleni mieleen kuvia katsoessani...

Mutta ehkäpä kuistilla on nyt hieman metsäisempi tunnelma jo hyvinkin pimeissä illoissa. 

Pimeä yllättää joka vuosi!

Eikä se joulukaan taida kovin kaukana olla :)

Vaikka kesälomani on edelleen kesken....

Mutta eihän elämän tarvitse niin vakavaa olla....

Mitäs siitä jos kesäloma ja joulunodotus jo hieman sekoittuvat! 

Uskalletaan hieman leikitellä ja päästää opituista malleista irti!

Ihanaa syksyistä viikonloppua teille ihanat!