....Mutta mihin....
Vanhemmiten alkaa tiedostamaan omaa luonnettaan entistä paremmin. Toisaalta samalla ärsyttää heikkoudet entistä enemmän vaikka tiedostaisi ja ennakoisi siten asioita.
Olen aivan lumoutunut näistä mieheni ja minun mummoni vanhoista kirjoneulekirjoista
ja minuun on iskenyt valtava lapasmania.
Sain kun sainkin lapasparin jos toisenkin valmiiksi, ne odottavat päättelemistä -
mutta kun oma lapasparini valmistui, huomasin vasta käsiin sovittaessa
erään melko olennaisen seikan.
Huomaatteko te?
Kaksi saman käden lapasta!!!!!! Voihan kuvio sentään!
En pura. En varmasti pura.
Toisaalta samantuntuisia ovat, toistensa peilikuvia, vain kuvio väärässä paikassa.....
Tarkkaisilmäinen voi kuvasta huomata, että kolmas lapanen aloitettu ja neljäskin valmistunee toivottavasti joskus. Onpahan sitten taas lahjottavaa.....
Voihan innostus.
