maanantai 27. helmikuuta 2017

Palttoiden palttoo



Nyt syntyi inspiraatiosta oikein palttoiden palttoo!
Oikea mummopalttoo!


Meillä oli miehen mummon vanha ihana paksu villatorkkupeitto, joka oli joistain kohdin puhki.
Ajattelin, että siitä voisi tehdä pontzon.
Mutta sitten loman ensimmäisenä päivänä katselin sohvan kulmalla peittoa ja yhtäkkiä näin siitä takin! No eihän siinä auttanut kuin ottaa toisesta ihanasta takista hieman mallia ja alkaa leikellä paloja. Napit löytyi nappilaatikosta ja oikean väristä ompelulankaa oli verhojen jäljiltä.
En olekaan aikoihin ommellut!


Muuten ompelu sujui vähän liiankin sutjakkaasti minun inspiraatioksi, mutta napinlävet tuottivat vaikeuksia. Lopputulos oli neljä napinläpeä ja ei niistä sen enempää....



Kankaaseen halusin jättää ajan jäljet ja tätä ei voinut purkaa...
Kainalon pelkäsin tulevan liian tiukka, joten tein sinne ylimääräisen palan. 
En tiedä voiko näin tehdä, kunhan tein.



Nuo purkautuvat kohdat tekevät takista ainutlaatuisen ja Turun verkan merkin jätin taskun sisäpuolelle. Hihansuita kokeilin monella tapaa, lopulta päädyin purkureunaan. Kaulukseen ompelin kaistaleen, jonka käänsin takapuolelle. 
Ja millainen palttoosta tuli?



No täydellinen!! 
Hyvänkokoinen, mielestäni hyvännäköinen, levenevä helma oli hyvä ja hihat sopivat!
Kiva päällä, kuin löysä villapaita! Sopii kaveriksi kaapin oveenkin toisen rakkaan takin viereen.

Esikoinen otti kuvia takista päällä, jotta todistautuu sen onnituvuus!
On nimittäin harvinaista, että omasta inspiraatiosta syntyy hyvä ompelutuote 
- ompelu on paljon hankalampaa kuin virkkaus tai neulonta.
Luulen, että tästä takista tulee vielä rakas. 
Ja lasten nimeämä mummohattu ja isotädiltä perityt mummokengät viimeistelevät tyylin :)


torstai 23. helmikuuta 2017

#Tulppaanitorstai


Hieman erilainen
 #Tulppaanitorstai 
tänään!





Kuihtuneissa kukissa on se jokin!
Niistä tulee kummallisen 
moniulotteisia, pitsisiä sekä herkkiä 
kuihtumisen jälkeen.



Edellisviikon Tulppaanit kuivuivat aivan lumoaviksi.


Pitsiä, raitaa, mitä herkkyyttä!
Lumoavaa, vai eikös vain?



sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Puutarhapalttoo


Puutarhapalttoo sai uuden elämän, kun purin ja virkkasin siitä eri mallisen, takkimaisemman joka pysyy paremmin päällä.


Täällä ensimmäinen versio palttoosta. 
Halusin pihalle helposti niskaan heitettävä ja lämpimän palttoon, jonka vois viskata tuolin nojalle tai jonnekin kun tulee taas kuuma. Suomen kesäsää on on melko vaihteleva myös minuuttitasolla, joten puutarhapalttoo on erittäin tarpeellinen Puutarhaturaajalle.
Ja nyt uudelleen muokattuna sitä voi käyttää myös takkina. 


Nykyään on niin ihania villatakkimalleja, kun voi vain virkata tai neuloa 
pötköä, putkea tai ympyrää ja kuin taikaiskusta se onkin villatakki :)


torstai 16. helmikuuta 2017

#Tulppaanitorstai


Perinteisen maalaistyylisen kimpun myötä
mukavaa Tulppaanien täyttämää torstaita!



Olin suunnitellut ihan erilaisen Tulppaaniasetelman.
Olin ostavinani valkoisia Tulppaaneja. 
Kun ne avautuivat, ne olivatkin keltaisia.
Mutta ne olivatkin täydellinen match Hortensian kanssa. 
Ihan kuin olisi kesä!


tiistai 14. helmikuuta 2017

Mukavaa ystävänpäivää!


1, 2, 3 ja 4
Valmista!
Ystävällekin lapaset!


Vaikka runossa sanotaan, että ystävä on kuin villasukka, 
niin käyköön lapanenkin tähän samaan talven lämmittäjä vertaukseen :)

Jo olisin tehnyt ensin yhden parin ja sitten toisen, olisin korjannut kuviossa muutaman asian.
Mutta koska siis tein ensin täydellisessä epähuomiossa kaksi saman käden lapasta, niin oli pakko tehdä neljä täysin samanlaista....

Päätellessä näitä katselin, että nämä ovat nurjaltakin puolelta metkan näköiset :)



Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Viherverho


Olen puhunut viherverhosta jo pitkään
ja sen kehitteleminen näyttää vievän melko paljon aikaa.
Meillä on pienet ikkunat ja pimeää, 
ja riskinä on että loppukin valo blokkaantuu ulos. 






Mutta nyt verho on siinä mallilla, että siitä pystyi ottamaan ensi kuvat.
Samalla myös paljastan palasen kotiamme, josta saa kokonaiskuvaa.
Muutenkin muutamat teistä ovat kysyneet millaista meillä mahtaa olla - kovin värikästä oletatte, koska mukeja ja lankoja löytyy joka värissä. Mutta taitaapa meillä ola aika harmaata muutamaa väripilkkua lukuunottamatta :)



On ilo huomata, että kasvit ovat alkaneet kasvaa. Odotan köynnösten kasvua.
Joku tietysti ajattelee, että voisi ostaa kaupasta isot taimet, mutta saaduissa kasvien taimissa kulkee mukana muistoja :)





Ja tässä samalla yleiskuvien lisäksi pari betonihommaa, jotka olen saanut vihdoin irti muoteista... Mutta se isoin ja paras on vielä jumissa muotissaan, koska en laittanut kelmua väliin 
ja tarvitsen metallileikkuria...
Mutta se taitaa olla ulos jäävä kapine painonsa vuoksi....
Ja talouspaperirullateline on osoittautunut hyväksi käytössä. Rulla vaan piti poistaa kuvauksen ajaksi, että hieno ruosteinen siskon miehen autotallista "varastettu" "ruuvi" näkyy :)





Oli muuten mielenkiintoinen koti siinä yhdessä Suomen kaunein koti - jaksossa. Sinne Orangeriehen haluaisin päästä (niinkuin Hannan Sumari asian ilmaisi). Kodissa oli maailman kaunein lattia ja se viherkasvien määrä! Kerrankin joku arvosti elävän muistorikkaan lautalattian pintaa - arvostan! 
Miten inspiroivaa!!!!
Näin kaiken kasvua odotellen! 

perjantai 10. helmikuuta 2017

Hortensiahuuma



Viime syksynä rakastuin ulkona Hortensioihin ja lisäsin Hortensioita Puutarhassa.
Visioin Ruusu- ja Hortensiapenkin sekoittamisesta ja jatkamisesta metsän laitaan. 
Aitaa ei sinne varsinaisesti tarvitse, mutta näyttävyyttä Puutarhaan sellainen aidanne toisi.
Samoin Potager -ajatusta alapihalle, jonne mahtuisi monen monta pusikkoa lisää :)



 Nupullaan olevakin kukkaterttu on niin monimuotoisen kaunis, 
että sitä voisi tutkia tuntitolkulla.
Ja onkos tää nyt sellainen lajike, että jos hengissä kesällä, niin voi viedä ulos? 



Tästä kauniista Hortensiasta sitä tunnelmaa palanen sisälle!
Näihin tunnelmin ja haavemaailmoin toivotan teille ihanaa viikonloppua! 

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

"Kesä haaveksii hangen alla"



" Ilma tuoksahtaa niin puhtahalta --
mut kylmä tuntu on sen tuoksullai -
on vielä talvi, viel' hallan valta ---




--vaan kaikkialla viel' on hiljaisuus



--ja maa on vanki.





--- mut keväästä urvut unelmoi
ja kesä haaveksii hangen alla.



Näin kevätunelmoita urpupuun
ja lemmen haavehia hangen alta
--- kun vast' on aavistettu kevään valta. "

Eino Leino