keskiviikko 24. elokuuta 2016

Ruusuja jaloilla tai ilman



Mutamäellä on ruusupenkki. Se on ainoa, alkuperäinen ja pihasuunnitelmaan piirretty penkki, joka on pysynyt sellaisenaan koko täällä asumisen ajan. Tai no. Ei nyt ihan sellaisenaan, mutta se on täydellinen ruusunurkkaus puutarhassamme, pihan kuumin paikka. 

Eilen "järjestelin" ruusupenkkiä, koska laajennusosaan ostin kaksi uutta Kaunotarta. 
Vanhassa osassa piti siirtää Tornionlaaksonruusu Snow Pawementin alta pois, koska oli jäänyt jalkoihin. Tällöin kolmevuotias kysyi melko oleellisen kysymyksen minun istuttaessani Ruusua uuteen koloon:

"Onko tuolla toisella ruusulla jalkojakin?"

No kaipa näillä on, koska niin  monta kertaa niitä on alussa siirretty ja nyt osa haluaa levitä aivan väärään suuntaan.....


No toisessa päässä ruusupenkkiä on Lidlistä viime vuonna ostettu Jaloruusu, nimetön yksilö, mutta sitäkin kauniimpi. Ennenkin olemme täällä blogissani todenneet, että Romeon sanat pitävät paikkansa: 

"A Rose by any other name would smell as sweet"

Tuo nimetön jaloruusu kukki koko viime kesän. Ja se on kukkinut koko tämän kesän. Selvisi kirvoistakin. Se on niin ihana, että tuo kirjava ötökkä haluaa kylpeä siinä ja sukeltaa sen sisään!






Toinen mieletön, koko kesän kukkinut on Neilikkaruusu "Pink Grootendorst". 
Ihan käsittämättömän kaunis, myös näin vesisateessa kuvattuna.



Ja ruusupenkki sai pitkään haaveilemani köynnösruusun kaverikseen. Nyt puuttuu enää kaari, jonka alta kävellä tämän kauneuden kukkiessa!


Ja toisella ruusuhankinnalla uhmaan taas Suomen talvea. Country Girliä olen katsonut pitkään mainoksesta ja se on niin kaunis! Jos Lidlin ruusu on säilynyt hengissä, miksi ei tämäkin kauneus! Hieman kellertävää punaista vaaleanpuna-pinkki-valkoruusupenkin kaveriksi. 

Ruusuista viikkoa teille!
Nautitaan kesän ihanista kauneuspilkuista, joita on vielä jäljellä!

torstai 18. elokuuta 2016

Pienet onnenhetket




Juuri taas kun meinasi kokea surua kesän loppumisesta, 
kuihtuneista kukista ja katsoa kohti Pihlajanmarjoja, puutarha jaksoi yllättää. 

Kolme Punarintaa tuli laulelemaan ja hyppimään punaisen penkin aidalle. Ihania, niin kauniita! Lähtivät vaan karkuun, kun menin lähemmäksi kameran kanssa. Mutta josko löysivät kivan pusikon tuosta penkin takaa ja saisimme niistä pidempiaikaisia ystäviä <3 


Toinen ylläri oli rikkaruohokattila, johon olikin kasvanut niin ihana Orvokki.

Näistä iloisena en nähnyt enää kuolleita Liljan varsia, 
aukkoa Malvapenkissä enkä kitkemätöntä Norjanangervoaitaa. 

Onni on pienikin kukka ja pieninkin lintu <3

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kesän hippikäsityöt



 Kesällä käsityöt ovat (taas) jääneet vähemmälle ja monta käsityötä on aloitettu, mutta ihan niin monta ei ole valmistunut....

Alkukesän Kotivinkissä oli ihana Hippihuivin ohje ananaskuviolla. Oli niin hauskan näköinen, että oli heti ryhdyttävä tuumasta toimeen miettimättä riittääkö lanka. No eipä riittänyt, eikä työn jälkikään miellyttänyt, joten purin kuin purinkin melkein valmiin huivin ja vaihdoin paksumpaan koukkuun. Eli tässäpä kaksi kertaa virkattu huivi Puro- langasta. Lankahan huovuttuu virkatessa ja sen voisi huovuttaa pesukoneessa. Siispä huivi on ihanan lämmin ja iso, ei kesäkäyttöön.... Minä nimesin tämän hippihuivin sijaan mustikkahuiviksi. Sininen väri on niin ihana ja tässä langassa pidän valmiiksi värjätyistä liukumista.





Toinen kesän pieni hippikäsityö oli virkattu pussi puhelimelle ja avaimelle. Ei mikään muotipussi, mutta täydellinen, kun lähtee lasten kanssa metsään tai mustikkaan :) Novitan Bambu- lanka on muutenkin ihan lemppari!



Ja näitä hippishortseja olen käyttänyt koko kesän!
Nämä syntyivät ihan vahingossa!
Leikkasin lahkeet muuhun käsityöhön ja sitten huomasin kuinka kivat shortsit niistä olisikaan tulleet, jos olisin jättänyt lahkeet pidemmiksi. 
No ei muuta kuin pitsiä virkkaamaan ja 
lahkeet ovat tarpeeksi pitkät kotihippijuppipunkkaripuutarha - käyttöön :)


Ehkäpä nyt iltojen kylmetessä ja pimetessä saan jotain järkevääkin valmiiksi....
Tai vaikka niitä KEVÄÄN keskeneräisiä ;)

lauantai 13. elokuuta 2016

Vinkkura vänkkyrää oranssia


Nyt on vinkkuraan aidanteeseen kasvanut Ruusupapu, ja Krassit ja Kehäkukat puhjenneet kukkaan!
En ymmärrä miksi en ole ennen tykännyt Kehäkukasta ollenkaan! Sehän sopii täydellisesti kasvimaan papuihin ja Krasseihin. Sekä myös siniseen penkkiin, joka rajautuu kuavsta vasemmalta pois. Luulen, että Kehäkukat löysivät paikkansa ja saavat ensi vuonnakin olla tuossa mansikkamaan edessä...


Aidanne on toimint täydellisesti! Vinoudesta viis! Kasvilaatikot ovat saaneet olla rauhassa palloilta, joten luultavasti jatkan aidannetta ympäri kasvimaan :)


Ruosteinen raudoitusverkko ja oranssi ovat täydellinen pari, 
josko minusta onkin tulossa oranssin ystävä!





Tänään nappasin vielä yhden kuvan lisää sateessa, koska Kehäkukat olivat auenneet kaikki. Oranssi luokoon valoa kasvimaan edustalla, enpä enää sitä vihaakaan <3

perjantai 5. elokuuta 2016

Syötäviä kukkia


Mitkä värit!
Keväälllä Googlasin mitä kaikkea muuta voi syödä kuin Krasseja ja Kehäkukkia. Löytyihin niitä vaikka kuinka! On niin kauniita! Ja miten kaunis salaatista tuleekaan, kun näitä laittaa siihen päälle! 

Näiden lisäksi tietysti Orvokki, Ruusunlehdet, Samettikukkakin (?), Oregano ja Laventeli ovat suuhun sopivia! Oregano tuntuukin kasvihuoneen portaiden vierestä levittävän itsensä pitkin kasvimaan reunoja :)




Krasseja löytyy pihalta joka kesä


Kesäkurpitsa tekee jo uutta kukkaerää 


Kurkuista ensimmäiset muuttuu kurkuiksi ja Kehäkukka aloittaa kukintaansa eri sävyissä


Ruiskukka on Lemmikin ohella ehdoton suosikkikukkani!


Kurkkuyrtti oli tämän kesän uusi tuttavuus ja ihastus! 


Ja miten kaunis onkaan pelkkä Ruiskukan lehti!
Ei voi kuin huokaista, miten kaunista ruokaa on tarjolla!

tiistai 2. elokuuta 2016

Lumous kesken aamukahvin



Keräsin eilen kimpun pihalta kuihtuneiden kukkien tilalle keittiön pöydälle. 
Olen aina rakastanut sinistä väriä ja Sinipiikkiputki herätti ihastusta tänä vuonna ensi kertaa täällä Mutamäellä. Sain sen viime vuonna Bloggaritapahtumasta.
Marunan olen saanut siskoltani (joka on saanut sen Mari Möröltä?) ja sen harmaus vaaleanpunaista vasten on ollut mukava yhdistelmä. Nyt sitä kasvaa jo kahdessa kohdassa. 
Mutta viime syksyn poistolaarihankinta: Kaukasian Törmäkukka (Scabiosa caucasica) kukkii nyt ensimmäistä kertaa Mutamäellä.


Keräsin siis jo eilen näistä mukavan sävyisistä kukista kimpun keittiön pöydälle. Nyt aamukahvilla ollessani pysähdyin tuijottamaan tätä Kaukasian Törmäkukkaa: 
Kuinka siihen ihastuinkaan!!!!





On ihan sama mihin kohtaa kameralla tarkentaa, se on aina kaunis. Pitsinen lumoava luomus! 







Sinipiikkiputki ja Silkkimaruna ovat superkauniita kavereita tälle kaunottarelle!



 Onneksi on vapaa-aamuja, jolloin voi rauhassa lumoutua pienen pienestä palasta maailmaa, 
ilman että on kiire minnekään.






maanantai 1. elokuuta 2016

#kesäkukkaLOVE


Kukkalan Sanna lanseerasi taas aivan ihanan villityksen:

#kesäkukkalove

Kesäkukat kestävät kuitenkin niin lyhyen aikaa, ettei niitä voi hehkuttaa tarpeeksi!
Itse istuttelen joka vuosi melkein samat kesäkukat. Tänä vuonna hankin sen Onnenapilan uutena, sekä etupihalle Dianan amppeliin. Krassit kuuluu jokakesäiseen hankintaan! Tänä vuonna ostin Krassin siemeniä Zetasin puutarhalta Tukholmasta. Pussin kyljessä oli hennon vaaleanpunaisia Krasseja, mutta nämähän ovat melko tummia. Mutta ovatpa eri värisiä perinteisiin Krasseihin verrattuna! Ihania joka tapauksessa! Ja mieheni vaarin vanha postilaatikko on täydellinen paikka niille. Pitäähän joka kasvihuoneessa oma postilaatikko olla <3





Sinisievikkejä löytyy myös joka vuosi jostakin nurkalta






Ja Lobelioita tietty myös takapihan terassin kupeesta


Tämän hauskan yhden kukan maljakon löysin myös Tukholmasta. Se koristaa etukuistia näiden ämpäriamppeleiden kaverina.



Vanhat astiat ovat parhaita istutusruukkuja, eikö? 
Yritän koko ajan ideoida sisääntulon sisustusta. On niin ihana ollut ihailla teidän muiden istutusrykelmiä. Itsellä "vaan" nämä amppelit etupihalla. Dahliat ja Pelargonit ovat kestokesäkukkarakkaus, mutta eivät ole vielä kukassa. Ja itseasiassa vielä rikkaruohojen peitossa.... Amppeleiden tai kaikkien ikivanhojen astioiden hyvä puoli on se, ettei niihin mahdu niin paljoa rikkaruohoja kuin maahan....

Mutta #kesäkukkalove a onneksi kestää vielä hetken, vaikka jo elokuun puolelle kääntyikin!