Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. helmikuuta 2018

Työkaverille kiitos



Tällä viikolla oli yksi merkittävä päivä töissä - 
työkaveri jäi eläkkeelle. 
Kyllä se vaan on niin, että jotakin häviää, kun yksi jää porukasta pois. Ikävä tulee.

Mutta harvempi enää juonee kahvinsa työpaikalla pienestä kupista tassin kera. 
Mutta kyseinen työkaveripa joi. 
Siksipä hänelle muistoksi kuppi tasseineen. 



Ihan ilman ohjeita inspiraatiosta virkkasin. 
Josko voisi käyttää neulatyynynä?
Taka-alalla ihanilta ystäviltäni saadut neulatyyny ja kynttilä. Kivoja ideoita kaikki :)
Ruusu kirjottu Ruusukirjailut - kirjan ohjeella. 
Ihailen kirjontaohjeita - tänä vuonnahan on teemavuosi!
Pitänee kaivaa ohjeita ja lankoja kaapeista ja verestää ohjeet muistiin!
Nautinnollisia hitaita kahvihetkiä ihanalle työkaverille <3




perjantai 15. syyskuuta 2017

Metsän syksyfiilis kuistille



Nyt lomalla olen aivan rakastunut syysmetsään.
Ei ole mitään vapaampaa tekemistä kuin vaeltaa metsässä ja kerätä neljävuotiaan kanssa mitä eteen tulee. Saaliiksi olemme saaneet Puolukoita, Mustartorvisieniä, Suppilovahveroita ja Kanttarelleja. Sieniä on pakko opetella syömään, kun kasvavat takapihalla....
Ja ainakin tätini on onnistunut kouluttamaan molemmat tyttäreni sienestäjiksi; 
Neljävuotiaskin huudahtaa kesken kaiken polulla haahuilun:
"Äiti seis! Tässä on Mustatorvisieniä! Älä astu päälle!" 
Ja todentotta, lapseni löytää sienet paljon paremmin kuin minä.....



Mutta tätä syysmetsää on ihana saada pala myös ikkunan alle kuistille. 
Tässä tunnelmakuvia metsästä, saisiko tätä palan ikkunan pieleen kiitos....







Metsässä lempikohtani on jäkäläkallio ihan meidän lähellä.
Aurinko pilkahteli ihanasti muutamiin kuviin. 
Mutta toivottavasti paikan tunnelma välittyy myös 'hämärimmistä' kuvista.



Tätä pilvenhattaraista jäkälää ja timantin kiiltäväistä Puolukkaa kaipaa sielu. 
Huomaan kuinka rauhoittava vaikutus tällä kaikella on. 
Ei ne kaikki tutkimukset puunhalailusta väärässä ole.


Olemme sitä tyyppiä, ettemme raaski repiä kasveja maasta, joten koristesaalimme jäi pienemmäksi kuin hyötykasvisaalis. Kranssin teon aloitimme yhteistuumin isomman tyttären kanssa. Ja seitsenvuotias teki Kanervakranssin melkein kokonaan itse kodinhoitohuoneen oveen. Aikas kiva!


Itse askartelin samalla Sinipiikkiputkesta ja Katajasta kranssia, mutta kyllä vaan se sinipunayhdistelmärakkaus löysi tiensä tähänkin.
<3




Ja takapihan pöydälle askarreltiin kattaus. Sammaltarjotin kynttilöillä, Pihlajanmarjapiirakka ja Jäkäläkakku. Aikas hauskoja tuli. Huomaan, että lapsilla on monesti parempia ideoita kuin meillä aikuisilla. Ihan mieletön mielikuvitus, jota ei vielä maailma ole iskenyt tylsyydellään tai malleillaan lyttyyn. 



Ruoste ja kanaverkko, sekä emali ovat ihan suosikkejani.
Ruosteen väri on ihan superkiehtovaa. 



Mutta saanen kysyä?
Tuliko teillä muilla tästä sommitelmasta ihan joulufiilis?
Hieman tuli itselleni mieleen kuvia katsoessani...


Mutta ehkäpä kuistilla on nyt hieman metsäisempi tunnelma jo hyvinkin pimeissä illoissa. 
Pimeä yllättää joka vuosi!
Eikä se joulukaan taida kovin kaukana olla :)
Vaikka kesälomani on edelleen kesken....
Mutta eihän elämän tarvitse niin vakavaa olla....
Mitäs siitä jos kesäloma ja joulunodotus jo hieman sekoittuvat! 
Uskalletaan hieman leikitellä ja päästää opituista malleista irti!

Ihanaa syksyistä viikonloppua teille ihanat!



sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Ensimmäinen joulukuusi


Instagramin puolella olen pitänyt joulukalenteria ilman numeroita vanhoista joulukoristeista. On ihana kaivaa vanhoja koristeita ja pitää perinteitä yllä. Lapset hihkuvat ilosta aina uuden koristeen pulpahdettua esiin koristelaatikosta! 

Tänä vuonna tein eteiseen vanhoista koristeista uuden kuusen.
Nuo oksat meillä oli jo sisällä. Kyllä, meillä oli tv-tason päällä oksia ja kiviä. Nuorimmaisemme on perinyt mummoltani kivien keräilyharrastuksen. Ja oksat tulee sisälle siinä mukana.... 
Näistä syntyi kuusi, joka toivottaa ovesta sisään tulevat tervetulleeksi meille :)


Meidän perheessä joulu on punainen. 
Punainen ja valkoinen yhdistettynä luonnon materiaaliin on ihanan jouluinen match! Ei jää epäselväksi mitä juhlaa odotamme :)



Virkattuja ja tärkättyjä koristeita olen tehnyt joka vuosi lisää. Neulotut joulupallon on ihania ja niitä voisi myös neuloa muutaman enemmän. Arne ja Carlosin mallit on ihania, itse olen tehnyt pallot omasta päästä, sen ehkä poropallo paljastaa.... 
Huopasydämet on ihania ja helppoja, niitä myös lapset rakastaa pistellä, laakapistot ovat helppoja!



Ja kyllä, sairastupa on vihdoin selätetty ja siivottu, nyt jaksaa taas keskittyä kaikkeen mukavaan :)



Rentouttavaa toista adventtia teille kaikille!

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Erittäin rakastunut Betoniin


Minulla oli ilo olla ihanien naisten kanssa viime sunnuntaina vapaalla.
Ja meidän vapaa-aika tarkoitti yhdessä askartelua, inspiroitumista ja hyvää ruokaa, 
oli kyllä loistava vastapaino arkeen! 

Viime kesänä koetin jo onneani betonihommissa, sain aikaiseksi pari Raparperin lehteä ja laattaa ruusupenkkiin. Nyt kokeilimme hieman uskaliaampaa -  niin uskaliasta, että yksi kokeilu on vielä muotissaan... Ei lähde irti, ei... Tarvitsen järeämpää työkalua!


Nyt uskalsin kokeilla jakkaran tekoa. Vanhaa harjanvartta ja betonia ämpäriin:
Ja siitä tuli juuri sellainen kuin kuvittelin!

Ihana kukkajakkara! Kukat on vaan vielä ruukuttamatta uusiin ruukkuihin... Eli hieman keskeneräistä sisustusta kuvissa, mutta näistä tuli niin ihania!!!! 

Olen aivan superhyperkyper 
rakastunut betoniin!!!!



Ennestäänkin meillä oli betonia, kaupasta ostettuja kukkaruukkuja ja kynttilänjalkoja. Joten uudet tavarat löytävät varmasti paikkansa! Meillä on vain kovin hämärää, joten kuvat eivät laadulla hemaise. Näettepä hieman miltä meillä oikeasti näyttää...


Betonista syntyi myös Adventtikynttelikkö. Tähän käytin siskon mieheni aarreaittaa: siis autotallista rojua, joka valloitti heti ensisilmäyksellä. Siis täysin inspiraatiosta syntynyttä....



Ja tuo "potta", joka näkyy kynttelikön takana, on kukkaruukku Hyasinttia varten, joka vielä odottaa kaupassa meille pääsemistä :)



Eteiseen pääsi maitotölkkiversio kyntteliköstä, samalla myös pieni kehysvinkki: Narua ja palikka, johon pujottaa kuva.... 

On ihanaa kun adventinaika antaa luvan levitellä joulukoristeita ympäri taloa: Pentikin perinteinen poroteema itse useampi vuosi sitten huovuttamani kuusen kaveriksi. Perinteiset koristeet ovat parhaita! Ja Betoni sulautuu huovan kaveriksi täydellisesti!


Tästä korikokeilusta en ole ihan varma... Siis varma että tykkään tästä, mutta en ole varma pysyykö tämä kasassa.... Aika näyttää... Eli tästä ja siitä juuttuneesta yksilöstä myöhemmin lisää...

Kiitos Kukkalan Sanna, 
100% outdoor Kati ja 
Versoja vaahteramäeltä Riina, oli mukavaa <3
Yhdessä on mukavampi sotkea ja siivota ja toisilta saa lisää ideoita :) Olette ihania!

Ja kannattaa käydä myös toisen Katin ihanassa Lumisiivet blogissa, 
siellä on mahtavia betoni-ideoita, mm lamppu! :) 

Nyt ihanaa ensimmäisen Adventin iltaa! 
Askarrelkaamme, kierrätäkäämme ja koristelkaamme, inspiraatiosta tunnelman vallassa!
Niin syntyy parhaat versiot kaikesta!


keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Miniatyyrimeininkiä


Kaappasin ystäväni keittiöstä kuohuviinipullonkorkin metalliosat (en sentään pulloa), koska näin ne heti nukkekodin jakkaroina. Kivoja pieniä virkkauksia, jotka valmistuu samantien! Olivat vielä sopivan korkuisia nukkekodin pöytään ja Sylvanian families- hahmoihin verraten :)


Samalla tuli väännettyä henkareita leikkiin. Ne kyllä päätyivät Barbien mekoille :)




Näin innostuttiin tyttöjen kanssa sisustamaan taas nukkekotia uudestaan. Kaivettiin esiin Cernit-massasta tehdyt ruoat ja askarreltiin viirejä eri värisistä papereista. Josko nukkekotiin virittäisi vielä kausivalot ja saisi tunnelman oikein lämpimäksi syksyn viileiden kelien keskellä :)