Tämän vuodet ekat

Tämän vuoden ekat joulukoristeet tai oikeastaan kukat ovat saapuneet taloon.

Mun lempparijoulukukkia ovat ehdottomasti tuoksuva Sypressi ja  mahtava Amaryllis.

Olen niin perinteisen punaisen joulun ystävä. 

Yhden asian olen kuitenkin suostunut vaihtamaan:

 Perinteisen mummon vanhan enkelikellon tähän "Pilassikelloon"

Meidän perheen vanhempi neiti on Kirahvifani ja siihen liittyy monen monta tarinaa. 

Mutta appivanhempani löysivät tämän Sveitsin tuliaisiksi meille ja siihen liittyvät tarinat tekevät siitä niin meidän kaikkien mieleisen. Ja tämä on itseasiassa meillä ympärivuoden eri pöydillä, oheiset sen ympärillä vaan vaihtuu :)

(ja mummon vanha enkelikellokin on joka joulu toisella pöydällä, älkää huoliko...) 

Ja tämän kauneuden sain viime vuonna ystävältäni. 

Ihan parhaita nämä itsetehdyt muistamiset. 

Niin kaunis.

Ja viime vuoden muuhun tarkoitukseen virkatut pitsiliinat 

saivat uuden elämän tärkättynä ikkunakoristeena :)

Näillä mennään kohti ensimmäisiä joulutohinoita :)

Joulun aakkoset

Versoja Vaahteramäeltä Riinalla oli ihania kuvia, joulun aakkoset, blogissaan. Ihana tapa aloittaa joulufiilistely. Ja niinpä minäkin inspiroiduin fiilistä hakemaan viime vuoden kuvilla. Minun aakkosissani on vaan ykstoikkoisesti samoja kirjaimia useampi :) Olkoon se sitten taiteilijan vapautta tai mielikuvituksen puutetta. Mutta tässäpä joulua lyhyesti tunnelman luomiseksi ja joulun odotuksen aloittamiseksi. 

A - Adventin aika, odotus ja lasten riemulliset haaveet ovat ihanaa aikaa. 

Ja itseasiassa pidän myös lahjojen suunnittelusta. Tykkään pienistä ja persoonallisista lahjoista.

B - Betoni kuvatkoon rouheutta ilman kimalteita. 

En ole kullan ystävä, mutta tänä vuonna kultaa on muutama raita...

 I - itsetehty

Joulu on omatekemiä koristeita, ruokia ja lahjoja. 

K - Kuusi, ja ehdottomasti oikea kuusi tuoksuineen, 

vaikka meillä on allergiaa, pärjäämme oireiden kanssa ja tuomme kuusen aina sisään!

L - lahjat, mahdollisimman paljon itsetehdyt, ja aikuisiakin on hauska muistaa

toinen L - Luonnonmateriaalit koristeissa

kolmas L - Lumi

Rakastan lunta ja toivon sitä tulevan oikein oikein paljon, ja pakkasta myös!

P - Perinteet, laitamme useamman esineen aina samalle paikalle joka vuosi. 

Erääksi jouluksi virkattu pitsiliina on joka vuosi keittiön pöydällä. 

 toinen P - Punainen

Meidän joulu on ehdottomasti punainen. 

kolmas P - pipari ja piparitalo

Piparintuoksua ei voita mikään (eikä taikinansyömistä)

Ja virkattu piparitalo on huomattavasti helpompi tehdä kuin oikea :)

U - Uusi koriste joka vuosi

Perinteiden lisäksi, on kiva kokeilla jotain uuttakin. 

Viime vuoden risukuusi oli uusi innovaatio meidän perheen eteisessä. 

T - Tähti

Kuusessa pitää ehdottomasti olla tähti. Ja meidän perheessä sekin on tietysti virkattu. 

Tänä vuonna lupasin tästä ohjetta tänne blogiin, se on tekeillä :)

Ja Y niinkuin ylläri. 

Siskon blogissa oli ihan parhaat (lue järkyttävät) kuvat kuinka minut yllätettiin pari vuotta sitten. 

Kuvat kuvaavat todellakin joulun fiilistä, myös aikuisena :)

Nyt on alkanut joulun odotus meidänkin perheessä. Ensimmäiset joulukukat muuttivat meille tällä viikolla :) Aikas jännää tämä joulun tienoo!

Aarteita nämäkin

Taas syksyllä koitti tämä kummallinen ongelma. 

Ihanat kesän aarteet jäävät vaille kotia pakkasten tultua. 

Minulla itsellä ei ole kellaria eikä autotallia, 

jolloin Dahliat ja Oxalikset (tänä vuonna minulla ei ollutkaan kuin yksi Pelargonia)

jäivät kotia vaille. Tänä vuonna ratkaisin asian uudella tavalla. 

Nostin nämä aarteet saunaan sanomalehtien päällä pyykkikorissa. 

Nyt ne ovat kuivuneet ja pitäisi ravistella multa pois ja katkaista varret. 

Sitten ajattelin säilöä ne paperipusseihin löyhästi talveksi. 

Keväällä pitää vaan muistaa mitä oli missäkin ja istuttaa ne oikeaan aikaan....

Yksi alle jäänyt oli tehnyt hauskan varren. Sekin on nyt "kuoletettu" talvisäilöä varten.

Ihania aarteita. Nukkukoot hyvin ja herätköön ensi keväänä reippaina ja hyvinvoivina!

Talven kauneutta etsimässä

Tämä vuoden aika aiheuttaa melkoista etsintää niin mielen tasolla kuin puutarhassakin. 

Viimeiset puutarhahommat ei huvittaisi millään.

Vesisade ei vain ole mun juttu. 

Haluaisin sanoa, että menen ulos säässä kuin säässä.

Mutta kun en mene. 

Olen aika villasukka nykyään.

Yksi kauneus kuitenkin tähänkin vuodenaikaan mahtuu. 

Nämä mahtavan muotoiset ja väriset ruusunpiikit.

Kauniita ovat.

Vaikka mielen tasolla haluaisin ruusun piikit välttää, totuus on että ne kuuluu elämään niin puutarhassa kuin mielessäkin. 

Nämä ovat yhtä mielenkiintoisia kuin kukkasetkin!

Joka kokoon ja näköön ja väriin.

Täällä viime talvena kuvattuja piikkejä auringossa.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille piikeillä tai ilman!

Ihan muuta

Täsä mää ny istun.

Mun piti jutella teille puutarhaa ja syystunnelmaa ja askartelua, 

mutta ne juttelut siirtyivät nyt myöhemmälle. 

Sillä tässä lattialla mää nyt istun ja hämmästelen. 

Ihmettelen ihmisten hyvyyttä ja halua jakaa iloa. 

Peittoprojekti (täällä lisää) on tästä vain yksi esimerkki. 

Tilkkuja suorastaan sataa kuin ulkona noita rätin kokoisia räntäliehukkaita. 

Nyt voisin valittaa pimeästä ja monesta monesta muusta. 

 Mietin miksi sitä, miksi tätä. 

Mutta tähän kasaan ajatukset nyt pysähtyivät.

 Kun antaa itsestään pätkän lankaa, voi yhdessä saada aikaan vaikka minkälaisia kudelmia. 

Kuvan laadusta viis. Pimeydestä viis. Ja viitataan kintaalla myös kurasäille!

Pompitaan kuralätäköissä sen sijaan että kompastuttaisi siihen rähmälleen!

#muitaihaniamarrassukat

Sain sunnuntaina valmiiksi #muitaihaniamarrassukat!

Nämä on niin hauskat!

Ihanaa neulomista, jännitystä mukana ja kaunis lopputulos
(jos pimeässä valokuvausta ja kuvanlaatua ei lasketa:)

Muistuttaako tämä kuvio jonkun muunkin mielestä mökkikylää?

Ihan sukan lopun sävelsin kyllä itse, kun pituutta oli tarpeeksi
- varttakin hieman pidensin

 - ja vaihtaisin ehkä pari väriyhdistelmää.
Kaksinkertainen kantapää, kun sukka on muutenkin paksu.

Mutta nämä eivät ole tärkeitä seikkoja, 

vaan hauskanpito ja kaunis ja lämmin lopputulos :)
Kiitos Muita ihania hauskasta syyspiristysneulomisesta!

Tietokonemaailmaa

Tietokonemaailmaa pehmentämään.

Kyllä, minulle itselleni!

Minusta on tullut pienimuotoinen opiskelija. 

Ei älkää peljästykö. En vaihda alaa. 

Syvennän vaan hieman osaamistani. 

Mutta kouluhan onkin kovin teknistä nykyjään ja siellähän tarvitsee tietokonetta!

Jolloin opiskeleva ihminen tarvitsee myös tietokonepussukkaa!

Ja tässä se nyt on:

ihka ensimmäinen tietokonepussukkani!

Korinpohjavirkkaus miellyttää silmää kaikessa yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan.

Hiekan värinen lanka ja kukalliset puunapit kruunasivat yksinkertaisen mutta paksun pussukan. 

Pylväitä tehdään vuoronperään neljä takaa edellisen kerroksen pylväisiin 

ja neljä edestä edellisen kerroksen pylväisiin. 

Kiepautetaan siis edellisen pylvään ympäri edestä tai takaa, ei 'päällimmäisestä' silmukasta. 

Nyt olen valmis kuluttamaan koulun penkkiä.

Tai haastamaan aivojani :)

Mukavaa viikkoa teille kaikille!

Isien juhlaa

Olen uskaltanut kirjoittaa tänne haaveitani ja pieniä palasia elämästäni. 

Nyt kirjoitin kolme tekstiä tämän kuvan alle, ja poistin sen kolmannenkin. 

Yritin kirjoittaa neutraalisti, mutta se olikin mahdotonta.

Nuorena ainut haaveeni oli tulla äidiksi. 

Sen jälkeen ammatinvalinnat ja kaikki muu on tuntuneet kevyiltä haaveilta. 

Olen erittäin kiitollinen, että suurin haaveeni on toteutunut, ja vieläpä neljästi. 

Mieheni, lapseni ja perheeni ovat suurin asia elämässäni. 

Nyt isänpäivänä ajattelen vaan mielessäni isänpäivärunoa nimeltä Isien ylistys. 

Ei neutraalisti vaan täydellä teholla täydestä sydämestä.

Tämän ylityksen myötä kaikille mukavaa ja lämmintä isänpäivää! 

Tässä se nyt on!

Isien ylistys!

Te kaikkien ihmisten isät

(Kyllä. Meillä kaikilla on isä. Jokaisella. Jok' ikisellä.)

Kyllä te kaikki isät. 

Ansaitsette kiitoksen. 

Jokainen teistä on ainutlaatuinen.

Omanlaatuinen.

Siksipä myös jok'ikinen ihmislapsonen 

olemassa oleva, mennyt ja tuleva, on erityinen. 

Aivan ainokainen. 

Te isät, te kaikkien ihmisten isät, 

olette maailmaa muuttaneet. 

Siementäneet. Huolta pitäneet. 

Muistoja synnyttäneet. 

Isoisät. Isoisoisät. Isoisoisoisät. Ja vielä enemmän isommat isät.

Teitä ilman maailmamme muunlainen ois. Suomemme erimoinen olla vois. 

Jok'ikinen ihmislapsonen palaa vailla eheä ei olla sois.  

Siis kiitos ja ylistys.

Isille kaikille kaikenmoisille. 

Miesten miehille. 

Kaikkien ihmisten isille.

Vaikuttimille suuren suurille, 

ihmislapsosten sankareille.  

Sydämessänne kantaen ihmislaps jok'ikinen.

                                                                                    SV

#kuusysi

Lahti on jalkapallokaupunki. 

Niinpä minustakin on tullut futismutsi, vaikka sellainen titteli ei varsinaisesti ollut haavelistallani....

....Mutta sehän imaisee koko perheen rytmiinsä...

Kaks harrastaa, kaks ajaa autoja ympäri kaupunkia ja kaks roikkuu kyydissä 

milloin minkäkin laisin eväin ja lelukassein.

Sellaista meidän arki taitaa nyt suurimmaksi osaksi olla :)

Ja koska Lahdessa olet joko sinivalkoinen tai mustaoranssi henkeen ja vereen, 

on väriä tunnustettava joka vaatekappaleella. 

Ja meidän perhehän on ehdottomasti kuusysin sinivalkoinen :) 

Aiemmin olen neulonut pojille säärystimet täällä

Ja nyt piirsin kuvan siistimmäksi ja neuloin Esikolle villasukat tällä logolla. 

Ja tässä nyt logon malli muillekin. 

Tilaustöitä ehdin harmillisen vähän tekemään, joten siksi tässä kaikille halukkaille logon malli käyttöön. Ja jos laitat kuvia someen tai joku kyselee, niin olisi mukava, jos mainitsisit mistä logon malli on peräisin. Eli ei muuta kuin kaikki tämän joukkueen futismutsit neulomaan ;)